Oppilaiden itsearviointi on osa päättöarviointia

9. luokan oppilailla on vain 15 päivää peruskoulua jäljellä.

Ensi viikko voi olla raskas monelle ysiluokkalaiselle: lähes joka päivä on kokeita tai töiden palautuspäiviä. Voimia viimeisiin päiviin voi antaa ajatus siitä,  pian alkaa – toivottavasti- hyvin ansaittu kesäloma :) .

I learn

Biologiassa ja maantiedossa 9. luokan oppilaat saivat tehtäväkseen arvioida itse omaa osaamistaan ja opiskeluaan yläkoulun aikana:

Arvioi itse omaa biologian ja maantiedon osaamista ja työskentelyn taitoja. Lähetä itsearviointisi minulle Wilmaviestinä.

Käytä apuna Wilmassa näkyviä suoritusmerkintöjä (kurssinumeroita ym.) ja oppitunnilla saamaasi Oppiaineen arviointi – monistetta (jos et ole vielä saanut, saat sen lähipäivinä). Anna itsellesi biologian ja maantiedon päättöarvosanat ja perustele ne mahdollisimman monipuolisesti ja selkeästi.

Kuvaile siis osaamistasi ja työskentelyn taitojasi mahdollisimman monipuolisesti ja yksiselitteisesti. Kuvaile muun muassa onnistumisiasi, vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi. Ota huomioon monipuolinen näyttö eli kuvaile muun muassa

  • asennettasi, vastuunottamistasi ja itseohjautuvuuttasi
  • tuntiosaamistasi
  • vihkotyötäsi
  • kotitehtäviäsi
  • esseevastauksiasia
  • muistiinpanojasi (esim. dokumenteista)
  • suullisia esityksiäsi
  • maantiedon kotiseututyötäsi ja karttatöitäsi
  • itsenäistä työskentelyäsi
  • pari- ja ryhmätyöskentelyäsi
  • muita vapaaehtoisia töitäsi.

 Voit arvioida myös biologian ja maantiedon oppitunteja (esimerkiksi sisältöjä ja työtapoja) sekä opettajan työtä (esimerkiksi onnistumisia ja kehittämiskohteita).

Sain monia erinomaisia ja syvällisiä arviointeja, tässä on niistä osa, pieniä paloja:

“Kotiseututyössä onnistuin hyvin. Tein siitä laajan ja se valmistui ajoissa. Opin kotiseututyön tekemisessä paljon, ja se sai minut oivaltamaan monia asioita pelkästään kirjojen lukua paremmin. Pystyn seisomaan työni takana. Maantiedossa isoin kehittämisen kohde on karttojen piirtäminen. Geeneissäni ei mitä ilmeisemmin ole kirjoitettu hyvää piirtotaitoa, joten kartat ovat olleet minulle hankalia.”

”9. luokan biologiassa olen tykännyt erityisesti elintutkimuksesta sekä wikityöskentelystä. Elintutkimuksen suoritin parhaan taitoni mukaan, sekä wikityössä osoitin osaamistani orgenisointikyvyssä sekä tietysti käsiteltävissä asioissa. Mielestäni wikityö on ollut yksi opettavaisimmista yläkoulun projekteista. Uskon, että se myös sai ryhmän keskustelemaan helpommin seksuaalisuudesta. Facebookissa työskentelykin oli ihan OK, ainoastaan harmi että keskustelijoiden määrä jäi vähänlaiseksi.”

”Läksyt olen aina tehnyt sekä vihkotyöni on hyvä. Muistiinpanoja esim. videoista olen tehnyt paljon ja ne ovat minulle itselleni selkeät /ehkei kumminkaan muille, mutta eikä tärkeintä ole että saan itse selvää ja pystyn selittämään sitten niistä tarvittaessa?) Ryhmätyö meni miten meni ja tulos oli minusta ok. Olen ottanut vastuuta omasta oppimisestani.”

”Opiskeluni on ollut kahdeksanneella luokalla vähäisempää kuin nyt yhdeksännellä. Opiskeluni on tehokasta ja nopeaa. Oppitunnilla olen hyvin mukana viiittaan joka tunnilla. Lukuläksyt voisin mielestäni lukea paremmin kuin nyt eli siinä on parannettavaa. Helpointa ja hauskinta on ollut wiki työt joita on saanut tehdä ryhmässä. Ryhmätyö on juuri minulle sopiva oppimis tapa. Haastavaaa on ollut läksynkyselyt joissa olen pärjännyt vähän huonommin.”

”Minun asenne on ollut positiivinen, vaikka on tullut huonoja numeroita. Otan vastuun läksyistä ja muista töistä, olen oma-aloitteinen. Minun mielestäni en ole näyttänyt osaamistani mantsassa, koska ei siinä ollut sellaista asiaa mitä osaisin eli eläimistä. Silloin olisin saanut ehkä vähän paremman numeron, mutta ei ollut niin ei sille voi sitten mitään. Olen koittanut olla hyvä oppilas ja osata/oppia kaikkea, mutta ei minulle vain jää oikein mitään päähän. En ole viitannut tunneilla, mutta olen tehnyt tehtäviä tunnilla ahkerasti.”

”Biologiassa onnistuin erinomaisesti Veren matka- ja bakteerin tarina-esseevastauksissa ja niiden myötä esseevastauksieni kirjoittamisesta tuli hieman luonnollisempaa. Hyvin onnistuin myös käytännöllisemmässä sisäelinten tutkimusraportissa, joka oli minusta erityisen kiinnostava.”

”9.luokalla oppisin paljon ihmisen kehosta ja siitä, kun varsinkin tutkimme niitä naudan elimiä. Oppisin paljon lisää ehkäisymenetelmistä ja muista seksuaaliin liittyvistä asoista jotka ovat tosi tärkeitä. Tällä hetkellä on menossa evoluutoi ja olen oppinut aika paljon maiilm,an eri kausista ja miten me olemme syntyneet tähän maailmaan eli keitä olivat esi-isiämme. Oppisin myös todella paljon eri sairauksista ja aineenvaihdunnasta ja paljon ihmisen kehonkierteeseen liityvästä aiheesta. Oppisin paljon hormoneista jotka alkavat hyrräämään vasta murrosiän alottua.”

“Juuri tehty seksuaalisuuswiki onnistui mielestäni hyvin, mutta vielä paremmin onnistuin mielestäni ihmisen evoluutiota koskevassa työssä. Sain kerättyä tietoa dokumenteista, ja onnistuin mielestäni erittäin hyvin tunneilla katsottujen dokumenttien muistiinpanojen tekemisessä. Tuntuu, että juuri tunneilla katsottujen dokumenttien aikana opin tekemään paremmin tiiviitä ja ytimekkäitä muistiinpanoja. Sain rakennettua kotona ja tunneilla katsomistani dokumenteista hyvän kuvan evoluutiosta päähäni ja lähinnä näiden avulla sain tehtyä ihmisen evoluutiotyöstäni itseni kaltaisen ja selkeän.”

”Tunnilla olen ollut seiskaluokkalaisesta asti erittäin aktiivinen, pidän siitä kun saa kysyä opettajalta kysymyksiä mihin hän vastaa tietonsa mukaan ja yleensä aina yrittää vastata edes jotakin ja jos ei tiedä ottaa asiasta selvää.”

“Minusta ansaitsisin numeron 7 biologiasta ja maantiedon numeroksi 6 koska, Asenteeni maantietoa ja biologiaa kohtaan on hyvin positiivinen ja yleensä kiinostunut. Otan vastuuta oppimisesta hieman liian vähän, mutta olen yleensä oma-aloitteinen. tunnilla voisin olla hieman aktiivisempi ja voisin ilmaista enemmän mitä osaan vihkoni ei ole mitenkään epäselvää ja olen kirjoittanut kaiken mitä on pitänyt.”

”Joskus on aikoja kun teen kotitehtävät erittäin hyvin ja huolellisesti ja monipuolisesti, joskus taas en tee kotitehtäviä mitenkään erityisen huolellisesti, kunhan on tehty oikein tai edes jotain. vihkoni on aika siistiä, ja pidän sinne piirtelystä tietenkin aiheeseen liittyen, sillä saa vähän piristystä vihkoon ja muistan paljon paremmin kun olen piirtänyt joitain karttoja tai vastaavia vihkoon.”

“Vihkotyöni ei ole ehkä kauneimmasta päästä, mutta kyllä siitä selvää saa ja oleellista on varmasti sen sisältö:) Bilsan työt ja tehtävät ovat usein haastavia, mutta niitä on silti mukava tehdä. Olet ottanut uusia opetusmenetelmiä käyttöön, ja se on minusta tosi hyvä, että kaikki löytäisivät sen omansa. Minä olen ainakin oppinut paljon esseistä, tutkimusraportista, videoista ja wiki työskentelystä paljon. Tuntuu, että olen saanut näyttää osaamiseni paljon paremmin kun näytöt eivät ole kaikki kokeiden varassa. Välillä testit on mennyt vähän huonosti, mutta pääasiassa olen suoriutunut ainankin 8 edestä.”

”Heikkoukseni maantiedossa ovat kokeet. onneksi tuli kokeen korvaavia töitä joissa minulla on paljon paremmat mahdollisuudet menestyä. ja niistä oppii paljon paremmin kuin kokeista. kokeet menevät siihen että viimeisenä iltana luetaan ja juuri ennen koetta hirveällä kiireellä ja paineella. Työ jota voi pikkuhiljaa tehdä on paljon rennompaa vaikka todellisuudessa se olisi ns hankalampi.
Ryhmässä työskentely on helppoa, ja sitä helpottaa suuresti se, että omat ryhmän jäsenet yrittävät myös tehdä sitä tai huomioivat mukaan eikä tee sitä yksin.”

“Ryhmätyö on sujunut tosi hyvin ja seksuaalisus työhön numeroon olen tyytyväinen. Tykkäsin tehää seksuaalisus työtä, koska siitä sai tehä oman näköisen ja sellaisen millaisesta tykkää. Seksuaalisuus aihe oli myös kiinostava. Evoluution työn teen ?:n kanssa ja tehään sen blogiin. Evoluution työtä emme luultavasti saa valmiiksi, mutta yritämme parhaamme. Minun mielestä se on hyvää, että saa itse valita millaisen siitä työstä tekee ja on monia vaihtoehtoja. Tykkän enemmän siitä että meillä on ollut esseevastauksia ja isoja töitä, kun taas kokeita.”

“Kotitehtävieni teko on melko vaihtelevaa, joskus panostan kotitehtäviin ja teen ne huolellisesti kun taas joskus en jaksa keskittyä ja silloin läksyni on melko huonosti tehty. Myös esseevastaukseni on melko vaihtelevia. yksi parhaista esseevastauksistani oli maksan puheenvuoro. Se meni mielestäni todella hyvin, koska olin katsonut aiheeseen liittyvän videon ja sain siitä hyvin kaikki asiat.
Suulliset esitykset ovat menneet melko huonosti, koska en tykkää esittää luokan edessä mitään.”

“Se miten koulu sujuu, riippuu paljolti myöskin opettajasta. Tietenkin myös se, että oppilaalla on halu olla mukana ja oppia on oleellista, on osa koulumenestystä, mutta sitäkin edesauttaa se että opettaja on hyvä ja kannustava.
Tässä meidän opettajamme on onnistunut. se että saatiin kurssin alussa valita että koe vai työ, on ollut yksi parhaimpia asioita, joita monikaan opettaja ei olisi antanut vaihtoehdoiksi. Tunnit ovat hyviä, on ryhmätöitä ja pelejä, dokumentteja, lukemista ja monipuolista opiskelua. Tunnit ovat olleet kurinalaisia ja kouluaineista kaikista rauhallisimpia tunteja. Vaikka välillä tuntuu, että olisi liian rankkaa, niin se on hyvä asia. Lopuksi tuntuu hyvältä kun on suoriutunut kaikesta hyvin tai kiitettävästi tai miten onkaan niistä sitte suoriutunu.
En sano muuta kuin, että jatka samalla tavalla, vaikka tulisikin valituksia! :-D

Wilma piristi päiviäni: joka päivä kun avasin Wilman, löysin huippuluotauksia oppilaiden omaan oppimiseen.

Arvioinnit ja palautteet ovat osa päättöarviointia, mutta myös minun – opettajan – työni tärkeitä kehittämisen välineitä: kiitos niistä :) .

Kategoria(t): Biologia | Jätä kommentti

Jotenkuten opiskelu tuottaa jotenkuten tuloksia, hyvin opiskelu hyviä tuloksia

Kokeen jälkeen 7. luokan oppilaat arvioivat omaa maantiedon opiskeluaan näiden kysymysten avulla: Miten opiskelet maantietoa?

Tukkimiehenkirjanpito

Tukkimiehenkirjanpidossa eniten vastauksia saaneiden vaihtoehtojen perusteella tyypillinen oppilas  opiskelee maantietoa näin:

Oppilas valmistautuu oppitunneille lukemalla läksykappaleen YHDEN KERRAN ja opiskelemalla sen JOTENKUTEN. Hän opettelee selkokielisen sivun ERITYISEN HYVIN, kuvat ja kartat JOTENKUTEN, tekstin tummennetut sanat ja avainsanat JOTENKUTEN ja otsikot HYVIN. Hän tekee tehtävät HYVIN. Oppilas löytää mielestään kappaleen tehtävien vastaukset kappaleesta HYVIN.

Oppilas varmistaa, että todella osaa läksykappaleen asioita KYSELEMÄLLÄ ITSELTÄÄN KYSYMYKSIÄ ja TEKEMÄLLÄ TEHTÄVIÄ.

Oppilas arvioi, että hänelle sopivia keinoja opiskella läksykappaleen asioita on TEHDÄ TARVITTAVAT TEHTÄVÄT ja KATSOA KIRJASTA, JOS EI MUUTEN OSAA.

Oppitunneilla oppilas korjaa ja täydentää tehtävien vastauksia HYVIN, kun opettajan kanssa tarkistetaan tehtäviä. Hän KYSYY opettajalta, jos ei osaa tai ymmärrä.

Oppilas on JOSKUS myös käyttänyt opettajan verkkosivuja opiskelun apuna.

Oppilas valmistautuu kokeeseen lukemalla kokeeseen USEANA PÄIVÄNÄ. Hän  opiskelee vihkoon kirjoittamansa muistiinpanot JOTENKUTEN, oppikirjan tehtävät JOTENKUTEN, selkokieliset sivut JOTENKUTEN ja Lue lisää – sivut JOTENKUTEN.

Hän keskittyy selkokieliseen sivuun, otsikoihin, kuviin ja karttoihin HYVIN. Oppilas OPISKELEE myös opettajan antamat monisteet.

Oppilas lukee koealueen KAKSI KERTAA. Hän antaa itselleen ARVOSANAN 7+ kokeeseen valmistautumisesta.

Kun opettaja palauttaa kokeen, oppilas on sitä mieltä, että kokeessa kysytyt asiat ON KÄSITELTY oppitunnilla, ja että hän löytää kokeessa kysyttyjen vastaukset oppikirjasta HYVIN.

Omasta mielestään oppilas saavutti tavoitteensa kokeessa JOTENKUTEN. Hän EPÄONNISTUI kokeessa, koska EI OLLUT KESKITTYNYT, EIKÄ OLLUT LUKENUT TARPEEKSI ja KOE OLI VAIKEA. Ja toisaalta hän ONNISTUI kokeessa, koska ASIAT OLI KERTAUSTA ALAKOULUSTA ja TAVOITTEET EIVÄT OLLEET KORKEALLA.

Muita huomioita:

1) Kokeen tulos oli sitä parempi,

  • mitä useammin oppilas oli lukenut lukuläksyn
  • kun oppilaalla oli omia keinoja varmistaa, että on todella oppinut asiat
  • kun oppilas oli opiskellut myös kuvat ja kartat ja tehtävät
  • mitä useammin ja useampana päivänä oppilas oli lukenut koko koealueen eli kirjan ja vihkon muistiinpanot
  • mitä paremman arvosanan oppilas antoi itselleen kokeeseen valmistautumisesta (arvosanat vaihtelivat arvosanasta 4 arvosanaan 9)
  • kun oppilas koki, että asiat olivat tuttuja ja kertausta jo alakoulusta
  • kun oppilas oli kiinnostunut asioista

2) Heikommin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa epäonnistuneet pitivät koetta vaikeana ja paremmin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa onnistuneet pitivät koetta ihan sopivana, “ok” ja kertauksena alakoulusta.

Jälkikokeiden tulokset olivat hyviä:

Varsinaisen kokeen jälkeen oppilaiden tehtävänä oli etsiä kokeen tehtäviin oikeat vastaukset oppikirjasta ja vihkosta. Enemmistö oppilaista suoritui tässä tehtävässä hyvin, osa huippuhyvin. Varsinaisessa kokeessa saattoi menestyä ulkoapänttäämisellä, mutta jälkikokeessa piti osata myös tiedon etsimistä, ymmärtävää lukemista ja tiedon esittämistä. On todella kannustavaa, että jälkikokeet onnistuivat hyvin :) .

Kategoria(t): Biologia, Maantieto | Avainsanat: , | Jätä kommentti

Im Memoriam – perinteiset ulkoapänttäämiskokeet

 

Kevätlukukauden aikana 8. luokan oppilaat ovat opiskelleet metsien ja soiden biologiaa. Pääosassa ovat olleet ekosysteemien rakenne ja toiminta, talvi Suomen luonnossa ja kasvit tuottajina. Opetus oppitunneilla on ollut ajoittain ehkä turhankin perinteistä, opettajakeskeistä opetusta; opettaja selittää ja oppilaat kuuntelevat.

There is no

Toisaalta opetus on myös ohjannut oppilaita aktiiviseen, oppilaskeskeiseen oppimiseen. Kun oppilaat katsovat opetusvideoita, he tekevät muistiinpanoja (usein nopeita sanalistoja) videoista. Osa oppilaista on alkanut tekemään muistiinpanoja myös opettajan puheesta. Oppilaat ovat saaneet keskeisimpiin aiheisiin liittyviä tehtäviä, joihin he ovat etsineet vastauksen kirjasta tai esimerkiksi täältä OBista. Tehtävät on tarkistettu oppitunneilla, ja oppilaat ovat täydentäneet vastauksiaan. Osa oppituntien tehtävistä on ollut ryhmätehtäviä, esimerkiksi käsitekarttojen rakentamista käsitekorteista pöydälle – käsitekarttahässäköitä (kiitos Maxille kuvaavasta nimestä :) ).

Kurssin alussa päätimme että emme pidä suurta perinteistä, niin sanottua ulkoapänttäämiskoetta. Sovimme, että kokeen korvaa vihkon muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittaminen tietokoneella. Työohjeissa ohjattiin muun muassa omien kuvien tai internetin niin sanottujen vapaiden kuvien käyttöön sekä asioiden esittämiseen mahdollisimman selkeästi ja monipuolisesti. Tavoitteena oli, että oppilas tekee työtä pala palalta, vähitellen.  Näin työ voisi valmistua ilman suurempaa stressiä. Työn tekeminen aloitettiin tammikuussa ja huhtikuun ensimmäisellä viikolla oli  palautuspäivä.  Töiden palautuspäivänä oppilaat myös arvioivat itse työtään ja työskentelyään.

90 % oppilaista palautti työn aikataulussa, ja 99 % niistä oli mielestäni onnistuneita. Useimmat työt sisälsivät oppilaiden omia kuvia, ja paljastivat, että keskuudessamme on hurjan hyviä luontokuvaajia.  Osa töistä oli huippuja, joissa yhdistyi tekijän osaaminen, luovuus, tekijänoikeuksien huomioiminen ja moni muu asia täydelliseen lopputulokseen. Oppilaiden töiden onnistuminen ja itsearvioinnit vahvistivat näkemystäni siitä, että perinteisiä ulkoapänttäämiskokeita voisi ja pitäisi vähentää – tai niistä voisi luopua kokonaan.  Lisäksi oppilaiden omien töiden lukeminen on paljon kivempaa, kuin tylsien kokeiden tarkistaminen…

Oman työn (tai ryhmätyön) tekeminen on aktiivista, oppilaskeskeistä opiskelua. Se on mahdollistanut monia asioita, joita perinteinen koe ei mahdollista.

Oppilas on voinut oppia

  • tiedon etsintää; eri lähteiden käyttöä: esimerkiksi oppikirjan ja sen sisällysluettelon ja hakemiston käyttöä
  • tiedon esittämistä ja havainnollistamista; kirjoittamista, piirtämistä, valokuvien käyttöä sekä käsitekarttojen ja taulukoiden tekemistä
  • ymmärtävää lukemista ja oppimista
  • tekstinkäsittelyä tietokonella tai blogin tekemistä
  • tekijänoikeuksia; esimerkiksi CC-kuvien käyttöä
  • pitkäjänteisyyttä, itseohjautuvuutta ja itsekuria
  • aikataulun suunnittelua ja noudattamista
  • oman persoonan ja luovuuden hyödyntämistä

Itsearviointien perusteella monet oppilaat ovat kokeneet työn tekemisen mielekkääksi, ja toivovat ”näitä lisää” ja “ei kokeita”.

Onneksi ulkoapänttäämiskokeille on olemassa paljon myös muita vaihtoehtoja:

  • lunttaa luvalla, opi oikeasti – kokeet tai aineistokokeet (=kokeet, jossa oppilaalla saa olla lunttilappu eli muistilappu tai esimerkiksi vihko, oppikirja ja muu tarvittava aineisto mukana)
  • pari- ja ryhmäkokeet (=kokeet, joka tehdään parin tai ryhmän kanssa)
  • jälkikokeet (= kokeet, joita täydennetään kokeen palautuspäivänä)
  • kokeet, joiden tehtävät kerrotaan etukäteen
  • sähköiset portfoliot eli näytekansiot esimerkiksi uudessa oppimisympäristössämme Google Drivessä (jee :D , tästä kuulette myöhemmin lisää!)

Tässä on kolme oppilastyötä (ja lisää laitan myöhemmin OBiin tai OBi Faceen, jos saan oppilailta ja kotijoukoilta julkaisuluvat):

Marin Suomen metsät – blogi, Violan Vihreää kuin kasvit – blogi ja Martan ja Nellin Metsät-blogi.

Kategoria(t): Biologia, Maantieto | Avainsanat: , | Jätä kommentti