”Miksi aina pitää kirjoittaa?”

9. luokan biologiassa kokeilimme vapaan kirjoittamisen harjoitusta. Harjoituksen ideana oli kirjoittaa tauotta 5 minuuttia. Kynä ei saanut pysähtyä kertaakaan. Jos ajatus jäi kesken, lauseen annettiin jäädä keskeneräiseksi ja jatkettiin kirjoitusta seuraavasta mieleen tulleesta ajatuksesta. Olipa se sitten alkuperäiseen aiheeseen liittyvää tai ei. Pääasia oli, että kirjoitetaan. Tauotta. 5 minuuttia.

Vapaan kirjoittamisen harjoituksen aiheena oli aivojen hoito-ohjeet. Samalla kun oppilaat kirjoittivat, minä valvoin lomautettuna olleen opettajan uskonnon ryhmää. Seisoin tai oikeammin keinuin luokkia erottavassa oviaukossa, vasen jalka biologian luokan puolella ja oikea jalka uskonnon luokan puolella. Tavoitteenani oli työrauha molemmissa ryhmissä – mutta tavoitteet taisivat jäädä saavuttamatta, kuten yhden oppilaan vapaan kirjoittamisen tuotos osoittaa:

Aivot tarvitsevat varmaan en tiä menin sekasin siis tarvitsevat liikuntaa että verenkierto toimii ja pää saa happea mitä kettua Sami örisee ja lisäksi hyvä ruoka – parempi mieli. Ja kaverit tekee hyvää ja positiivisuus. Meen sekasin ei ääääh Tiina hiljaa ja kannattaa äääh en voi keskittyy Sami hiljaa! Ympyrä on nyt hiljaa. Aivoi kannattaa huoltaa nii et kehittää, pelaa älypelejä ja tekee ristikoita. Kannattaa lukea ja halvaantumine häh. Voi tulla aivohalvaus jos ei liiku. Miks noi ei oo hiljaa. Riina tekee ilmei mikä naurattaa iha grazy olo sudoku on hyvä. (Tarinassa oppilaiden nimet on muutettu.)

Mitä tämä vapaan kirjoittamisen tuloksena syntynyt tarina kertoo? Ainakin sen, että oppilas tietää keinoja, miten voi pitää aivoistaan hyvää huolta. Se kertoo myös sen, että ajatukset eivät aina pysy opiskeltavassa aiheessa – varsinkin jos työrauha on huono. Ja näinhän se lomautusten aikaan harmin usein oli.

Mutta miksi oppilaat harjoittelivat vapaata kirjoittamista? Siksi, että paremmissa olosuhteissa se voi olla hyvä oppimisen menetelmä.

Vapaa kirjoittaminen on ajattelua kirjoittamalla

Vapaan kirjoittamisen aikana ajatukset kirjoitetaan paperille tai koneelle. Vapaa kirjoittaminen on siis ajattelua kirjoittamalla.  Sen enempää pohtimatta. Pääasia on, että kirjoittaa. Tauotta, pysähtymättä, vaikka 10 minuutin ajan. Kun kirjoittaa vapaasti, voi ajatella selkeämmin ja johdonmukaisemmin. Vapaa kirjoittaminen voi tuottaa myös aivan uusia ajatuksia. Se on siis luovaa kirjoittamista. Ja hyvä keino harjoitella ajattelemaan ihan itse.

Vapaan kirjoittamisen avulla voi oppia. Se toimii samalla tavalla kuin keskustelu kaverin kanssa. Kun keskustelee, ajatukset selkiytyvät. Kun keskustelu päättyy, ymmärtää todennäköisesti keskustelun aiheesta enemmän. Eli vapaassa kirjoittamisessa on sama periaate: kun kirjoittaa, ajatukset selkiytyvät ja kirjoittamisen jälkeen ymmärtää aiheesta enemmän.

Jörn Donnerin sanat tiivistävät vapaan kirjoittamisen periaatteen hyvin: ”En tiedä, mitä ajattelen, ennen kuin kirjoitan siitä.” Eli kun kirjoitat ennen kuin tiedät, tiedät, mitä tiedät. Kun tiedät, mitä tiedät, tiedät mitä et tiedä eli millaista tietoa tarvitset päästäksesi eteenpäin. OMG. Mutta näin se on. Kokeile vaikka.

Vapaan kirjoittamisen avulla voi oppia myös kirjoittamaan. Vapaan kirjoittamisen harjoitusten jälkeen biologian esseevastausten ja maantiedon kotiseututöiden kirjoittaminen ei ehkä tunnukaan Mahdottomalta Tehtävältä. Vapaan kirjoittamisen avulla voi oppia kirjoittamaan ajattelematta itse kirjoittamista. Ihan samaan tapaan kuin olemme oppineet puhumaan ilman, että ajattelemme puhumista.

Vapaa kirjoittaminen auttaa kun kirjoittaminen jumittaa

Useimmille ihmisille valmiin, selkeän, johdonmukaisen ja samalla luovan tekstin tuottaminen on vaikeaa. Ajatuksia ei vain synny. Pää on tyhjä, ja luovuuskin katoaa. Valmiin tekstin kirjoittaminen voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Silloin kirjoittaminen jumittaa.

Arvelen, että moni oppilaistani jätti maantiedon kotiseututyön tai biologian tutkimusraportin kirjoittamisen viimeisiin hetkiin ennen palautuspäivää – vain sen vuoksi, että kirjoittamisen aloittaminen tuntui vaikealta.

Tällaisissa  tilanteissa kannattaa kokeilla vapaan kirjoittamisen harjoitusta. Vapaa kirjoittaminen on hyvä keino ohittaa kirjoittamisen aloittamiseen liittyvät hankaluudet. Se auttaa, kun on jumissa: kun kirjoittamisesta ei tunnu tulevan mitään. Se auttaa kirjoittamaan silloinkin, kun kirjoittaminen ei houkuttele. Se sopii myös työn ideointivaiheeseen – kuin nenä päähän :).

Vapaan kirjoittamisen jälkeen tekstiä muokataan valmiimmaksi

Vapaan kirjoittamisen jälkeen tekstiä tutkitaan kriittisemmin ja arvioidaan kirjoitettuja ajatuksia. Tekstin rakennetta muokataan, jäsennellään ja kirjoitetaan puhtaaksi hyvällä suomen kielellä.

Luova, vapaa kirjoittaminen ja sen jälkeen tekstin kriittinen muokkaaminen ovat yhtä tärkeitä vaiheita valmiin tekstin kannalta. Vuorottelemalla näitä kahta osaa, saadaan aikaiseksi valmis, lopullinen teksti. Ja kun teksti on valmis – huomaat, että olet oppinut!

”Miksi aina pitää kirjoittaa?”

Vuosien aikana monet oppilaat ovat kysyneet minulta miksi aina pitää kirjoittaa. Muistiinpanoja, esseevastauksia, tutkimusraportteja, kotiseututöitä, tiivistelmiä ym.

Siksi, että silloin voi kohdata ongelmia, jotka voi ratkaista (kirjoittaminen on siis ongelmanratkaisua). Siksi, että kirjoittaminen auttaa – jopa pakottaa – ajattelemaan. Ja siksi, että kirjoittamalla voi oppia.

Tutustuin vapaan kirjoittamisen periaatteisiin Oppimisen taidot – blogissa, jota kirjoittaa Tiina-Maria Päivänsalo.

One comment

  1. Näin ajatukset lähtevät elämään. Tuo Donner lainaus on tuskin hänen omansa, minä vain olen kuullut sen ensin häneltä. Kokeilu luokassa kuulostaa kiinnostavalta – aiheesta on vaikeaa kirjoittaa ajatuksen virtaa ellei tiedä siitä paljon. Toisaalta väliintulevat ajatukset eivät välttämättä haittaa. Harjoituksen jälkeen voi esimerkiksi poimia parhaat ajatukset uuden tekstin pohjaksi…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s