Välituntivalvojan tähtihetket

Kello 13.00 oppitunti päättyy ja odotettu välitunti alkaa.

Välituntivalvoja heittää keltaiset KiVat huomioliivit selkään roikkumaan – kiireessä käteen sattuvat XL-kokoiset KiVat – ja ryhtyy kannustamaan yläkoulun oppilaita reippaaseen pukeutumiseen ja siirtymiseen ulos. Jälleen kerran.

Välituntivalvoja seisoo rennosti ja kiireettömästi keskenään jutustelevien oppilaiden vieressä ja katsoo, miten he sitovat kenkiään: h-i-t-a-a-s-t-i, sillä onhan varsinkin nauhojen sitominen todella aikaa vievää puuhaa. Välituntivalvoja katsoo miten oppilaat kietovat kaulaliinan kaulaansa: h-i-t-a-a-s-t-i, sillä kaulan peittäminen ihan varmasti ja kokonaan vie aikaa. Ja ulkona ON kylmä, jopa pari astetta pakkasta (syynä Suomen sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla). Välituntivalvoja katsoo, miten oppilaat laittavat takin päälle: h-i-t-a-a-s-t-i, sillä varsinkin vetoketjun kiinni laittaminen on kyllä haastavaa.

Välituntivalvoja toistaa lukuisia kertoja valvojan tärkeimpiä vuorosanoja: ulospäin, reippaasti takki päälle ja ulos. Siinä vaiheessa, kun oppilaalla on vielä takki auki ja vasta toinen käsine kädessä, välituntivalvoja ohjaa oppilasta jo kävelemään kohti ulko-ovea. Välituntivalvoja olettaa, että yläkouluikäiseltä oppilaalta sujuu kävely ja vetoketjun kiinni laittaminen samaan aikaan – tai yhtä lailla kävely ja toisen käsineen pukeminen. Välituntivalvoja näyttää missä koulun ulko-ovi on, jotta oppilas varmasti löytää sen.

Välituntivalvoja kuuntelee oppilasta, joka varoittaa välituntivalvojaa siitä, että se on sitten valvojan vika, jos hän kaatuu pihalla ja käsine ei olekaan vielä kädessä: hän voi joutua vaikka sairaalaan. Välituntivalvoja ottaa tietoisesti tämän uhkaavan riskin, ja ohjaa oppilaan ulos. Oppilas marssii korot kopisten ja ovet paukkuen ulos. Jee – taas yksi oppilas ulkona! Välituntivalvojan ei tarvitse soittaa hätänumeroon.

Välituntivalvojan työpari valvoo ulkona (kaksistaan on KiVampaa), joten välituntivalvoja jää sisälle ohjaamaan myös muita epätietoisia oppilaita kohti ulko-ovia ja kannustamaan reippaaseen pukeutumiseen. Kaikille sama info – tasapuolisuuden ja reilun pelin hengessä.

Välituntivalvoja kokee monta onnistumisen hetkeä, sillä moni oppilas – itse asiassa suurin osa kahdesta sadasta oppilaasta – löytää tiensä ulos. Ihan itse, omin voimin ja reippaasti. Täydellistä!

Välituntivalvoja katsoo, kun jono juoma- automaatin edessä kasvaa. Yhä useampi haluaa lämmintä kaakaota tai kahvia. Välituntivalvoja katsoo, kun oppilas sinkoutuu opehuoneeseen – hakemaan lisää mukeja, koputtamatta tai soittamatta ovikelloa, toistamiseen. Hänellä on siihen lupa. Välituntivalvoja ehdottaa, että oppilas voisi ensin vaikka koputtaa. Ehdotus ei saa ymmärrystä. Välituntivalvoja pistäytyy opehuoneen eteiseen ja  sanoo melkorumansanan – oven takana tietysti, salaa.

Mukeja etsinyt oppilas siirtyy mukipinoineen juoma-automaatin viereen. Välituntivalvoja kehottaa oppilasta siirtymään ulos. Oppilas tokaisee jakavansa mukeja muille. Hän on ystävällinen. Sitten välituntivalvojan ja mukinvalvojaoppilaan kesken käydään vuoropuhelu:

Välituntivalvoja: Minä voin jatkaa tuota vastuullista mukinvalvomistehtävää, joten sinä voit siirtyä ulos.

Oppilas: Vittu (= koulun arjessa niin turvallisen tuttu ja jokapäiväinen sana).

Välituntivalvoja: Niinpä niin, mutta menepä nyt ulos. (… sanoo, kun ei muutakaan sanottavaa keksi…)

Tämän ystävällismielisen vuoropuhelun jälkeen oppilas menee ulos. Hyvä niin.

Juoma-automaattijonossa on rattoisaa. Osa imeskelee muovimukeja, osa pelaa kännykkäpelejä. Yksi oppilas mottaa nyrkillä kaveria kylkeen – ihan vaan ohimennen – ja saa vastineeksi nyrkin silmään. Välituntivalvoja katsoo nyrkillä motattua silmää: se näyttää punaiselta ja ärtyneeltä, mutta uhrin mukaan ei sattunut – ei sitten yhtään. Kaikki hyvin siis.

Kaakaonsa tai kahvinsa saaneet oppilaat nauttivat juomistaan rauhallisesti sohvilla tai ikkunalaudoilla istuen (kotonakin varmasti istutaan ikkunalaudoilla). Yksi oppilaista istuu kouristukseen taipuneessa asennossa, kädet sylissä polvien takana. Hänellä on leikki kesken. Leikin nimi on Muki kädessä, lupa olla sisällä eli niin sanottu Mukamukileikki. Välituntivalvoja tiedustelee oppilaalta onko kaikki hyvin, sillä oppilas näyttää kovin kivuliaalta. Oppilas päättää Mukamukileikkinsä ja lähtee ulos. Erikseen kehottamatta.

Viidentoista minuutin välitunti lähestyy loppuaan, ja niin myös automaatista kaakao. Mutta onpa osa oppilaista ainakin saanut pidellä mukeja suussaan. Tyhjä muovimuki suussa on kuin lupaus lämpimästä juomasta – ja lupa olla sisällä. Osa kahvista tai kaakaosta täyttymättömistä syljen kostuttamista mukeista laitetaan varastoon seuraavaa rentouttavaa juomahetkeä varten, osa roskikseen. Ekologista.

Juuri ennen välitunnin päättymistä, viime tipassa siis,  yksi oppilas ehtii vielä antaa arvokasta palautetta välituntivalvojalle: kahvissa on vain vettä! Mutta onneksi se korvataan.

Juomaa nauttimattomat ja ulkona olleet oppilaat vyöryvät sisälle. Osa rauhallisesti kävellen, osa toisiaan tönien. Huolellisesti päälle puetut pipot, kaulaliinat, käsineet ja takit laitetaan naulakkoon. Siinä sivussa väistellään kavereita ja osa niin kuin ohimennen tönii kaveria –  pikkasen vaan. Ihan lopuksi annetaan sellaiset toverilliset ja kevyet alaselkäiskut. Nyt ollaan valmiina oppitunnille.

Välituntivalvojan viides ja siten päivän viimeinen välituntivalvonta on ohi. Välituntivalvoja jättää ekstralarget KiVat naulakkoon ja lähtee oppitunnille – valmiina innostamaan oppilaita Balkanin maantietoon.

In our classroom and school…

venspired.com

2 thoughts on “Välituntivalvojan tähtihetket

  1. Totta, mutta sisälle jää yleensä tietyt ja samat oppilaat, yleensä 8-9 luokilta.

    Siksipä ei tunnu kivalta, kun itse (oppilaana jolla ei ole ongelmia ulosmenon suhteen), kävelee ripeästi luokista kohti naulakkoja, huudetaan jo vihaisesti ennen kuin ehtii edes aulaan astua: ”Äkkiä nyt!” ”Ulos!” Takki päälle!” ”Mikä kestää!” .

    Ja kun pääsee ahtaille seiskojen naulakoille, on siellä kauhea tungos ja oppilaat vain tönivät toisiaan, minkä vuoksi oman takkinsa luo ylettäminenkin on jo haaste. Suurempi naulakkotila voisi parantaa asiaa.

    Ja kun olet menossa (ilman laukkua/reppua, kännykkää tai meikkipussia) n o p e a s t i käymään vessassa, huutavat opettajat ärtyisinä ”no minne sinä muka olet menossa!”, vaikka oikeasti on YKSIN menossa vessaan.

    Opettajat leimaavat kaikki oppilaat samanlaisiksi, mikä ei ole ollenkaan reilua.

    Yksi tapa myös parantaa hankalien oppilaiden ulosmenoa, olisi esim. laatia taulukko, jonne kirjaa merkinnän kun oppilas ei mene välitunnille. Kun taulukossa on tietty määrä merkintöjä, tulisi jälki-istuntoa. Tämä voisi ajaa oppilaat helpommin ulos.

    Tämä on minun mielipiteeni asiasta. Ja toki ymmärrän kuinka hermostuttavaa välituntivalvojan työ on. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s