Jotenkuten opiskelu tuottaa jotenkuten tuloksia, hyvin opiskelu hyviä tuloksia

Kokeen jälkeen 7. luokan oppilaat arvioivat omaa maantiedon opiskeluaan näiden kysymysten avulla: Miten opiskelet maantietoa?

Tukkimiehenkirjanpito

Tukkimiehenkirjanpidossa eniten vastauksia saaneiden vaihtoehtojen perusteella tyypillinen oppilas  opiskelee maantietoa näin:

Oppilas valmistautuu oppitunneille lukemalla läksykappaleen YHDEN KERRAN ja opiskelemalla sen JOTENKUTEN. Hän opettelee selkokielisen sivun ERITYISEN HYVIN, kuvat ja kartat JOTENKUTEN, tekstin tummennetut sanat ja avainsanat JOTENKUTEN ja otsikot HYVIN. Hän tekee tehtävät HYVIN. Oppilas löytää mielestään kappaleen tehtävien vastaukset kappaleesta HYVIN.

Oppilas varmistaa, että todella osaa läksykappaleen asioita KYSELEMÄLLÄ ITSELTÄÄN KYSYMYKSIÄ ja TEKEMÄLLÄ TEHTÄVIÄ.

Oppilas arvioi, että hänelle sopivia keinoja opiskella läksykappaleen asioita on TEHDÄ TARVITTAVAT TEHTÄVÄT ja KATSOA KIRJASTA, JOS EI MUUTEN OSAA.

Oppitunneilla oppilas korjaa ja täydentää tehtävien vastauksia HYVIN, kun opettajan kanssa tarkistetaan tehtäviä. Hän KYSYY opettajalta, jos ei osaa tai ymmärrä.

Oppilas on JOSKUS myös käyttänyt opettajan verkkosivuja opiskelun apuna.

Oppilas valmistautuu kokeeseen lukemalla kokeeseen USEANA PÄIVÄNÄ. Hän  opiskelee vihkoon kirjoittamansa muistiinpanot JOTENKUTEN, oppikirjan tehtävät JOTENKUTEN, selkokieliset sivut JOTENKUTEN ja Lue lisää – sivut JOTENKUTEN.

Hän keskittyy selkokieliseen sivuun, otsikoihin, kuviin ja karttoihin HYVIN. Oppilas OPISKELEE myös opettajan antamat monisteet.

Oppilas lukee koealueen KAKSI KERTAA. Hän antaa itselleen ARVOSANAN 7+ kokeeseen valmistautumisesta.

Kun opettaja palauttaa kokeen, oppilas on sitä mieltä, että kokeessa kysytyt asiat ON KÄSITELTY oppitunnilla, ja että hän löytää kokeessa kysyttyjen vastaukset oppikirjasta HYVIN.

Omasta mielestään oppilas saavutti tavoitteensa kokeessa JOTENKUTEN. Hän EPÄONNISTUI kokeessa, koska EI OLLUT KESKITTYNYT, EIKÄ OLLUT LUKENUT TARPEEKSI ja KOE OLI VAIKEA. Ja toisaalta hän ONNISTUI kokeessa, koska ASIAT OLI KERTAUSTA ALAKOULUSTA ja TAVOITTEET EIVÄT OLLEET KORKEALLA.

Muita huomioita:

1) Kokeen tulos oli sitä parempi,

  • mitä useammin oppilas oli lukenut lukuläksyn
  • kun oppilaalla oli omia keinoja varmistaa, että on todella oppinut asiat
  • kun oppilas oli opiskellut myös kuvat ja kartat ja tehtävät
  • mitä useammin ja useampana päivänä oppilas oli lukenut koko koealueen eli kirjan ja vihkon muistiinpanot
  • mitä paremman arvosanan oppilas antoi itselleen kokeeseen valmistautumisesta (arvosanat vaihtelivat arvosanasta 4 arvosanaan 9)
  • kun oppilas koki, että asiat olivat tuttuja ja kertausta jo alakoulusta
  • kun oppilas oli kiinnostunut asioista

2) Heikommin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa epäonnistuneet pitivät koetta vaikeana ja paremmin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa onnistuneet pitivät koetta ihan sopivana, ”ok” ja kertauksena alakoulusta.

Jälkikokeiden tulokset olivat hyviä:

Varsinaisen kokeen jälkeen oppilaiden tehtävänä oli etsiä kokeen tehtäviin oikeat vastaukset oppikirjasta ja vihkosta. Enemmistö oppilaista suoritui tässä tehtävässä hyvin, osa huippuhyvin. Varsinaisessa kokeessa saattoi menestyä ulkoapänttäämisellä, mutta jälkikokeessa piti osata myös tiedon etsimistä, ymmärtävää lukemista ja tiedon esittämistä. On todella kannustavaa, että jälkikokeet onnistuivat hyvin :).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s