Tarina tutusta hyvästä rumasta sanasta

Yleisön pyynnöstä jaan tämän päivän päivänavaukseni myös täällä OBissa:

Tämä on tarina niin turvallisen tutusta ja jokapäiväisestä sanasta. Tarinan pääosassa on vittu sana – jatkossa v**tu. Tarina sisältää lähes yhtä monta v**tu – sanaa kuin kuulin välituntivalvontavuoroillani yhden päivän aikana.

Tarina alkaa nyt.

Pari viikkoa sitten välituntivalvontavuoroillani pysähdyin – jälleen kerran – kuuntelemaan koulussamme joidenkin – eikä vain m u u t a m i e n – oppilaiden keskuudessa niin yleisiä sanoja. V**tuja.

Harmitti. Ihan tosissaan. Tai pitäisi varmaan sanoa, että harmitti ihan v**usti. Kotonakin harmitti. Päätin nostan kissan pöydälle (vanhan sanonnan mukaan kissan sukupuolen näkee parhaiten, kun sen nostaa pöydälle – samalla tapaa voidaan ottaa esille tärkeitä, jopa hankalia asioita).

Flickr. Public Domain.

Seuraavana päivänä oppitunneillani otin tuon harmillisen ja arkipäiväisen tavan esille oppilaiden kanssa. Nostin niin sanotusti v**un pöydälle ja pidin oppilaille v**un kyselyt. Kyselyssä oppilaat vastasivat muutamaan kysymykseen v**tu-sanan käytöstä. Nimettömänä tai nimen kanssa.

Kyselyn jälkeen keskustelimme aiheesta – rakentavasti. Ja oli muuten t o d e l l a huojentavaa huomata, että oppilaidenkaan mielestä v**tu-sanan käyttö ei ole kovin fiksua. Mutta kun sille ei voi mitään…

Nyt kerron teille kaikille muutaman jutun päivittäin hokemastanne sanasta. Jutut on pääosin kerätty v**un kyselyyn osallistuneiden oppilaiden ajatuksista, kommenteista ja keskusteluistamme.

V**tu on lähes tuhat vuotta vanha kirosana. Se on lainattu ruotsin kielen sanasta fitta. Tänään, tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2014, se on nuorten yleisin kirosana. Pakkoruotsikaudella on toisaalta hienoa, että nuoret hokevat melkeinruotsia päivittäin. Vapaaehtoisesti ja t u n t e e l l a.

V**tu on monessa mielessä ja monen mielestä täydellinen kirosana. Se on lyhyt ja nopea. Se rytmittää puhetta. Se toimii äänellisesti hyvin: se kuulostaa tehokkaalta ja vakuuttaa kuulijan – ja puhujan. Se vahvistaa sanottua. Se on spontaania. Se tulee selkäytimestä – ennen kuin aivot tajuavatkaan – refleksinomaisesti. Itestään. Automaattisesti. Sitä kuulee kaikkialla ja sitten se jää päähän. Se on helppo laittaa sanojen väliin. Se korvaa niinku – sanan: mä niinku sanoin sille… eikun… mä v**tu sanoin sille…

V**tu sisältää paljon teiniangstia, jolle voi välillä jopa nauraa. V**tu mä mitää tee! Sen avulla voi siis ilmaista aggressiota, kiukkua.  Se on usein mukana voimakkaissa kieltolauseissa, niin sanotuissa aggressiiveissa. Aggressiivi on voimakas kielto ilman kieltosanaa ja usein – ei aina – siihen liittyy kirosana: V**ut välitän!

Toisaalta v**tu – sanan käyttö myös helpottaa ja rauhoittaa. Jos haluaa potea positiivisesti, kiroilu voi olla myös hyvä asia. Se voi poistaa paineita, jotka muuten ilmenisivät ruumiillisena väkivaltana. Sen avulla voi purkaa kiukkua ilman väkivaltaa.

V**tu sattuu eniten korvaan, kun se tulee pienen seiskaluokkalaisen pojan – tai hyvännäköisen tytön suusta.  Tai aikuisen. Se sattuu samalla tapaa korvaan, jos ope toivottaisi v**un hyvää huomenta. Tai toteaisi, että v**tu joo, ota vaan se kynä käteen.

V**tu-sanaa käytetään sen mukaan kenen kanssa ollaan. Välituntivalvojan lähellä vähemmän. Oman isoisän kuullen v**tua tuskin huudellaan lainkaan. Toivottavasti ei myöskään bussipysäkillä, apteekissa tai kirjastossa.

Oikeastaan v**tu ei ole siis enää pelkästään kirosana. Tiedetään, että v**tu tarkoittaa naisen alapäätä. Mutta kun sanaa käytetään, sillä ei ole enää tätä alkuperäistä merkitystä.

Sitä käytetään hyvin monipuolisesti eri tilanteissa, koska se sopii niin moneen tilanteeseen:

Kun keskustelun aiheena on sää: Onpa v**un kylmä!
Kun keskustelun aiheena on läksyt: Mikä v**un läksy!?
Kun kaveri pitää saada hiljaiseksi: Ole sinä v**tu hiljaa!
Kun asia ei nappaa: V**tu mitä paskaa! V**ut kiinnostaa!
Kun meinaa myöhästyä oppitunnilta: V**tu mä myöhästyn!
Kun sattuu: V**tu!
Kun harmittaa: Voi v**tu!
Kun pitää haukkua: V**un läski! V**un homo!
Kun ollaan samaa mieltä: Totta v**us!
Kun ollaan eri mieltä: …EI v**tu!
Kun ollaan hämmästyneitä: … ai v**tu?!
Kun ollaan vaikuttuneita: … ei v**tu, aika paha!
Kun ei tiedetä: V**tu mä voi tietää!
Kun ei haluta tehdä jotakin: V**tu mä en haluu!
Kun jokin on hukassa: Missä v**ussa?!
Kun ei ymmärretä: Mitä v**tua?!
Kun homma pitää lopettaa: V**tu nyt loppus!
Kun ollaan seksipuuhissa: …v**tu jee!
Kun jokin asia on tosi hienoa: Onpa v**un hieno!
Kun ollaan tyytyväisiä: V**tu mä oooooon hyvä!

Ja niin edelleen.

Eipä tule mieleen toista yhtä monipuolisesti käytettyä sanaa… T o i s a a l t a se voi kertoa ilmaisun köyhyydestä. Suppeasta sanavarastosta. Huonoista käytöstavoista. Ja niin edelleen.

Joka tapauksessa ulkopuolisen kuuntelijan korvissa v**tu kuulostaa rumalta. Tyhmältä. Se alentava ja ikävä sana. Se on niiiiiiiin loppuun kulutettu. Se ei enää kauhistuta eikä punastuta. Se on jopa naurettava – niin kuin silloin v**un kyselyn jälkeen tunnilla saimme kokea :).

Vähemmälläkin toistolla v o i s i pärjätä. Vai mitä?

Keksikää siis jotain uutta! Se kannattaa – kuten hyvin tiedätte :).

…. ….

Tämä teksti on siis koottu pääosin v**un kyselyyn osallistuneiden oppilaiden vastauksista. Kiitos kyselyyn ja keskusteluun osallistuneille rakentavista vastauksista!

Tässä on vielä kyselyn kysymykset:

1) Mikä on sinun yleisin käyttämäsi kirosana?
2) Missä tilanteissa käytät v**tua? Kerro esimerkkejä, suoria lainauksia.
3) Miksi v**tu on hyvä kirosana tai muuten vaan hyvä sana?
4) Mitä muuten v**tu tarkoittaa?
5) Miten v**un käyttöä voisi vähentää koulussa?
6) Keksikää jo jotain uutta! Mikä olisi uusi hyvä kirosana tai täytesana?

2 comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s