Oppilaat työskentelevät pareittain. Kukin pari haastaa toisen parin mammuttihaasteeseen. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman monta mammuttia kahden 75 minuutin mittaisen oppitunnin aikana eli 150 minuutissa (myös kotona saa tehdä tehtäviä mutta kotona tehtyä työaikaa ei lasketa mukaan 150 minuuttiin).
Mammutteja kerätään alla olevan Jääkauden jäljillä – kuvan mukaan ja tekemällä My Mapsissa olevia tehtäviä.
Esimerkki:
Kun pari on tehnyt My Mapsissa olevat tehtävät 1-6 sekä tarkistanut ne, molemmat ansaitsevat kaksi mammuttia (harmaan ja mustan). Parin molempien oppilaiden pitää myös tarvittaessa osata selittää tehtäviin liittyviä asioita suullisesti opettajalle. Erityisen hyvästä osaamisesta opettaja voi myöntää lisää mammutteja. Kun tehtävät 1-6 on tehty hyvin, pari saa luvan jatkaa seuraaviin tehtäviin ja seuraaviin mammutteihin.
Pareista se, joka kerää eniten mammutteja kahden oppitunnin aikana, on voittaja.
Muurlan (nykyisen Salon) Sahanummella järjestettiin arkeologinen yleisökaivaus kesällä 2008. Kaivauksella etsittiin merkkejä keskimmäisen eli mesoliittisen kivikauden (8600 – 5100 eaa.) ihmisen elämästä.
Keskimmäisen kivikauden aikaan Sahanummen alue oli saari, jonka hiekkaisilla rannoilla ihmiset elivät ja harjoittivat pyyntikulttuuria.
Kuvassa on kivikauden ihmisen työkalu. Se on valmistettu kovasta kivestä, kvartsista. Kiven reunat on muotoiltu nyrhimällä niistä pieniä paloja irti. Näitä irronneita paloja eli kvartsi-iskoksia löytyi alueelta paljon. Kivikauden ihminen käytti kvartsikaavinta esimerkiksi saaliseläinten nahkojen työstämiseen.
Kaivaukselta löytyi myös luiden paloja. Luut kertovat kivikauden ihmisen ruokavaliosta. Kuvassa on nuotiolla palanutta luuta, todennäköisesti pala euroopanmajavan varvasluuta. Euroopanmajava oli tärkeä ravinto- ja turkiseläin kivikaudella. Normaalisti luut hajoavat Suomen happamassa maaperässä melko nopeasti. Palaneena luu voi kuitenkin säilyä hajoamattomana vuosituhansia.
Suomen esihistoria jaetaan seuraaviin kausiin: kivikausi 8600 eaa. – 1300eaa., pronssikausi 1500/1300 – 500 eaa. ja rautakausi 500 eaa.-1300 jaa.
eaa. = ennen ajanlaskun alkua
jaa. = ajanlaskun jälkeen
Kivikauden ihminen maalasivat punamultaseoksella maalauksia pystysuoriin kallioseinämiin ja siirtolohkareisiin. Nämä kalliomaalaukset sijaitsevat Astuvansalmella Ristiinassa Saimaan Yöveden rannalla. Astuvansalmen sileässä kallioseinämässä on kymmeniä maalauksia.
Hirvi!
Maalaukset esittävät muun muassa ihmisiä, veneitä, käsiä ja hirviä. Jos katsot tarkasti, löydät naisen, jolla on kädessään jousi. Naiset kalliomaalauksissa ovat harvinaisuus :D.
Kun kallioseinämää katsoo sivulta ja järveltä päin, siinä voi nähdä ihmisen pään profiilin: otsan, silmäluomet, nenän ja leuan. Ehkäpä siksi tämä paikka oli jonkinlainen pyhä paikka kivikauden ihmisille.
Pronssikaudella rannikoilla osa kuolleista ihmisistä haudattiin suurten kiviröykkiöiden alle korkeille kalliorannoille. Vainajan mukaan saatettiin laittaa pronssi- ja kiviesineitä sekä ruokaa saviastioissa. Salon seudulla näitä hautaröykkiöitä kutsutaan ”kruunuiksi”. Salon Viitamäellä on kolme hautaröykkiötä. Suurimman nimi on Viitankruunu. Pronssikaudella Viitamäen alue oli saari. Meriveden pinta oli silloin noin 15-20 metriä nykyistä korkeammalla. Nykyään alueelta aukeaa näkymä Halikonlahdelle.
Rautakaudellakin ihmisiä voitiin haudata kiviröykkiöiden alle. Rautakaudella röykkiöt tehtiin kuitenkin mataliksi ja niissä oli kivien lisäksi myös maata. Rautakaudella röykkiöhaudat rakennettiin usein mäkien etelänpuoleisille rinteille, ei enää mäkien rinteille, kuten pronssikaudella. Kuvan muinainen hauta sijaitsee Perniön Lupajan Tiikkinummella.
Rautakauden röykkiöhautojen läheisyydestä löytyy usein myös kuppikiviä eli kiviä tai kallioita, joihin on hakattu parin senttimetrin syvyisiä kuoppia. Kuopat eli kupit on tehty viimeistään rautakaudella, mutta niitä on käytetty ehkä jopa 1900-luvulle asti. Todennäköisesti kuppikivet ovat olleet uhripaikkoja. Kuppeihin on laitettu uhreja, esimerkiksi maitoa tai viljanjyviä maahisille, haltijoille tai suvun vainajille ja toivottu hyvää pyyntionnea tai satoa. Kuvan kuppikivi sijaitsee Perniön Lupajan Tiikkinummella. Siinä on 53 kuppia.
