Kasvien rakenne

PUTKILOKASVIN RAKENNE

Varsi

Varsi kohottaa lehdet valoon. Varren sisäosien putkissa kulkee vettä, ravinteita ja sokeria.

Ruohovartisilla (ruohoilla ja heinillä) ja puuvartisilla (varvuilla ja puilla) kasveilla varren sisällä on putkiloita ja putkia. Puuosan putkiloissa kulkevat vesi ja ravinteet, nilan siiviläputkissa kulkevat yhteyttämistuotteet, kuten sokeri.

Joillakin kasveilla on maavarsi eli maanalainen varsi.

Juuret

Kiinnittävät kasvin maahan ja ottavat maasta vettä ja ravinteita. Ruohovartisilla kasveilla on juurissa pienet juurikarvat, jotka imevät vettä maaperästä. Puuvartisilla kasveilla ei ole juurikarvoja, vaan juuria ympäröi sienirihmasto, joka imee puulle vettä. Sieni saa puulta vastineeksi yhteyttämistuotteita. Puun juurien ja sienirihmaston muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan sienijuureksi eli mykorritsaksi.

Lehdet

Lehdet

Lehdissä on silmin näkymättömiä, pienen pieniä ilmarakoja, joiden kautta kasvi ottaa hiilidioksidia ja poistaa happea. Kun kasvi haihduttaa, myös vesihöyry poistuu ilmaraoista. Veden haihtuminen nostaa vettä yhtenäisenä ”vesilankana” juurista latvaan. Tätä tapahtumaa kutsutaan haihtumisimuksi.

Lehtien viherhiukkasissa tapahtuu fotosynteesi eli Auringon energian sitominen sokeriin. Fotosynteesissä kasvit valmistavat siis ravintoa itselleen ja muille eliöille. Fotosynteesissä syntynyt happi poistuu ilmarakojen kautta ilmaan.

Lehtien muoto vaihtelee eri lajeilla. Valokasveilla on pienet ja joskus paksut, neulasmaiset ja vahapeitteiset lehdet. Tyypillisen varjokasvin lehdet ovat isot ja ohuet.

  • Sudenmarja on varjokasvi:

Sudenmarja on varjokasvi

  • Kissankäpälä on valokasvi:

Kissankäpälä on valokasvi

Silmut

Silmujen sisällä on pienen pieni verso. Kun silmut puhkeavat, niistä kasvaa varsia, lehtiä ja kukkia. Silmusuomut suojaavat silmun versoa. Kasvit valmistavat silmut kesällä.

  • Silmuja:

Silmut

  • Keväällä silmuista kasvaa hiirenkorvia:

Hiirenkorvia

Kukka

Kukka

Kukka on kukka- eli siemenkasvin lisääntymiselin. Se sisältää heteitä ja emin. Heteissä kehittyy siitepölyä ja emissä munasoluja. Kukan värikkäät terälehdet ja makea, tuoksuva mesi houkuttelevat hyönteisiä. Kukan terä- ja verholehdet suojaavat heteitä ja emiä.

  • Havupuiden kukkaa kutsutaan kukinnoiksi. Hedekukinnoissa kehittyy siitepölyhiukkasia ja emikukinnoissa munasoluja. Kuusen emikukinnot ovat punaisia ja näyttävät pieniltä kävyiltä. Kuusen hedekukinnot ovat pieniä ja kellertävänruskeita:

IMG_5517

Kuusen emikukinto

  • Männyn hedekukinnot ovat kellertävänruskeita tähkiä oksien kärjissä:

IMG_5448

  • Karvaiset ja hopeanharmaat pajunkissat ovat pajun kukintoja: ”tyttö- ja poikakissoja”:

IMG_9637

  • Pajunkissat ovat varma kevään merkki. Toisessa pensaassa olevat kissat ovat poikia ja toiset tyttöjä ja yhdessä ne tekevät poikasia ;). Alkukeväällä kaikki kissat ovat harmaita, mutta kevään edistyessä pojat muuttuvat keltaisiksi ja tytöt vihreiksi.
  • Tarkemmin sanottuna karvaiset pajunkissat ovat pajujen kukkia eli hedekukintoja (= ”poikakissoja”) tai emikukintoja (= ”tyttökissoja”). Harmaat ja kissamaisen pehmeät karvat lämmittävät kukintoja ja suojaavat pakkasilta. Kun kevät edistyy, hedekukinnot eli poikakissat muuttuvat keltaisiksi. Silloin niiden siitepöly vapautuu. Kesällä emikukinnot eli tyttökissat muuttuvat vihreiksi. Hyönteiset tai tuuli kuljettavat siitepölyä pojista tyttöihin. Tämän seurauksena syntyy kissanpoikasia eli siemeniä.

Hedelmä tai marja

Karpalon marja

Tuuli- tai hyönteispölytyksen ja hedelmöityksen jälkeen kukka kuihtuu ja tilalle kehittyy hedelmä tai marja. Hedelmän tai marjan sisällä on siemen. Siemen sisältää kasvialkion (”kasvivauvan”) ja vararavintoa itämiseen. Koppisiemenisillä kasveilla siemen on marjan tai hedelmän sisällä. Paljassiemenisillä kasveilla siemen on paljaana esimerkiksi käpysuomujen pinnalla.

  • Mänty on paljassiemeninen kasvi. Sen siemenet sijaitsevat käpysuomujen pinnalla:

  • Kurtturuusu on koppisiemeninen kasvi. Sen siemenet sijaitsevat marjan sisällä:

  • Lupiinin siemenkota ja siemeniä:

Lupiinin siemeniä

  •  Tammen siemen eli tammenterho sisältää paljon vararavintoa kasvialkion itämiseen:

Tammen siemen on tammenterho

  • Omena on koppisiemeninen kasvi. Sen siemenet ovat hedelmän sisällä:

Vuosikasvain

Kun silmu puhkeaa, siitä kasvaa uusi verso eli varsi ja lehtiä ja usein myös kukkia. Tätä uutta versoa kutsutaan vuosikasvaimeksi.

  • Kerkkä on kuusen vaalenvihreä, tupsumainen vuosikasvain. Niitä voi syödä. Ne maistuvat makeilta. Kuvassa on männyn vaaleanvihreät vuosikasvaimet:

Itiöpesäke

Kallioimarre on itiökasvi

Itiökasveilla, kuten sanikkaisilla ei ole kukkaa. Itiökasvit lisääntyvät ilman sukusoluja eli suvuttomasti. Itiökasveilla on itiöpesäke, jossa kehittyy itiöitä. Itiö on yksi kasvin solu, josta kehittyy uusi yksilö.

 SAMMALEN RAKENNE

Sammal on sekovartinen kasvi. Sen rakenteessa ei voi erottaa juuria, vartta ja lehtiä. Sammalet muodostavat oman kasviryhmän. Ne eivät ole putkilokasveja.

  • Sulkasammal muistuttaa sulkaa:

Sulkasammal

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s