Kasvit valmistavat ravintoa itselleen ja muille eliöille
Kasvit muodostuvat kasvisoluista, joita ympäröi soluseinä ja joiden sisällä on paljon viherhiukkasia.
Viherhiukkasissa tapahtuu fotosynteesi eli yhteyttäminen. Fotosynteesissä kasvit sitovat Auringon energiaa sokeriin. Fotosynteesiin kasvit tarvitsevat Auringon lisäksi vettä ja hiilidioksidia.
- Hiilipuu – animaatio näyttää, kuinka suomalainen mänty sitoo hiilidioksidia ympäristö-olosuhteiden mukaan.
Sokerista kasvit valmistavat muita aineita: hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja vitamiineja. Nämä aineet ovat myös muiden eliöiden ravintoa. Ravinto sisältää energiaa.
Koska kasvit pystyvät valmistamaan ravintoa itselleen ja muille eliöille, niitä kutsutaan tuottajiksi ja omavaraisiksi. Kasvit ovat ravintoketjujen alku.
Kasvien (ja myös eläinten ja sienten) solujen mitokondrioissa tapahtuu soluhengitys eli tapahtuma, jossa ravinnon sisältämä energia vapautetaan käyttöön hapen avulla. Kasvit tarvitsevat energiaa muun muassa kasvamiseen, liikkumiseen ja lisääntymiseen.
Kasvisoluja voidaan tutkia mikroskoopilla
Lehväsammalen viherhiukkaset ja soluseinät näkyvät hyvin valomikroskoopissa.
Lehväsammal
Lehväsammalen lehti näytteessä
Lehväsammalen soluja voidaan tutkia valomikroskoopilla.
Mikroskoopissa näkyy lehväsammalen solujen viherhiukkaset.
Kasvit ravintona
Voit muuttaa maailmaa syömällä 🙂 ! Lue WWF:n Maailma lautasella – opas.
Kasvata oma kasvi siemenestä, esimerkiksi avokado. Kuvaa sen kasvun vaiheita ja tee kuvaesitys tai time lapse video.
- Kasvin kasvu – time lapse video
