Matkailu

Dia1

Dia2 Dia3 Dia4

Matkakokemuksia Zakinthoksen saarella

Zakinthtos on Kreikan saari Välimeren Joonianmerellä. Välimerellä elää uhanalaisia merikilpikonnia, valekarettikilpikonnia (Caretta caretta).

Merikilpikonnat ovat matelijoita, jotka kehittyivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin dinosaurukset. Dinosaurukset ovat kuolleet sukupuuttoon mutta merikilpikonnat eivät – vielä. Maailmassa elää 7 merikilpikonnalajia. Kolme niistä elää Välimerellä ja yksi niistä, valekarettikilpikonna, pesii Kreikassa Zakinthoksen saarella.

Valekarettikilpikonnan tärkeimmät pesimäalueet sijaitsevat Zakinthoksen hiekkarannoilla. Osa Etelä-Zakinhtoksen rannoista kuuluu merelliseen kansallispuistoon (National Marine Park of Zakynhos eli NMPZ). Joka neljäs valekarettikilpikonnan pesä sijaitsee kansallispuiston rannoilla, suojaisan Laganasin lahden rannoilla. Samoilla rannoilla viihtyvät myös tuhannet turistit, sillä Zakinthoksen saaren tärkein elinkeino on matkailu.

Laganasin lahden hiekkarannat ovat lähes 12  kilometriä pitkät. Kalamakin ranta on yksi tärkeimmistä pesimärannoista. Valekarettikilpikonnat ovat lisääntyneet siellä ainakin 10 000 vuoden ajan. Turistit ovat saapuneet saarelle huomattavasti myöhemmin – vasta muutama vuosikymmen sitten. Viimeisten vuosikymmenten aikoina ihmiset ovat muuttaneet yli puolet Laganasin lahden rannoista valekarettikilpikonnille sopimattomiksi.

Kansallispuiston rannat on suljettu ihmisiltä kello 19.00 – 07.00 välisenä aikana, jotta kilpikonnat voivat lisääntyä rauhassa. Pesimärannoilla ihmisiä ohjataan liikkumaan viiden metrin levyisellä vyöhykkeellä rantaviivan läheisyydessä, sillä kauempana rantaviivasta voi olla kilpikonnien pesiä. Roskaaminen on kielletty. Hiekkalinnat ja –veistokset pyydetään tuhoamaan rannalta lähtiessä, jotta kilpikonnan poikasten matka merelle olisi mahdollisimman tasainen. Laganasin rannoilla Archelon-vapaaehtoisjärjestön jäsenet auttavat kilpikonnia ja valistavat turisteja. He merkitsevät kilpikonnan pesät puukehikoilla. Siitä huolimatta turistit pääsevät liian lähelle pesiä.

Sukukypsä, noin 30-vuotias valekarettikilpikonnanaaras nousee keväällä yön pimeyden turvin rannalle. Se kaivaa hiekkarantaan pullonmuotoisen noin 50 senttimetrin syvyisen pesän ja munii sinne keskimäärin 100 munaa. Munien muoto ja koko muistuttaa pingispalloja mutta niiden kuori on pehmeä. Haudonta-aika riippuu hiekan lämpötilasta ja vaihtelee 42-70 päivään. Poikasen sukupuoli määräytyy lämpötilan mukaan. Yli 29,2 asteen lämpötilassa munissa kehittyy naaraita ja alle 29,2 asteen lämpötilassa koiraita. Kuoriuduttuaan poikaset kaivautuvat yöllä hiekasta ja kömpivät vauhdilla kohti meren heijastamaa valoa. Mereen päästyään ne uivat parin päivän ajan vimmatusti kohti avomerta, jossa  ne heittäytyvät merivirtojen kyytiin.

Suurimman osan elämästään valekarettikilpikonnat viettävät merellä. Ne syövät hitaasti liikkuvia eläimiä, kuten meduusoja, katkarapuja ja nilviäisiä. Keväällä kilpikonnat vaeltavat lisääntymisalueilleen, jossa ne parittelevat ja munivat.  Aikuinen naaras palaa munimaan samalle rannalle, jossa se on itsekin kuoriutunut. Jos naaraan kotiranta on muuttunut tai jopa tuhoutunut, eikä se pääse munimaan sinne, naaras munii munat veteen, jossa ne tuhoutuvat.

Poikasten ensimmäinen vuorokausi on niiden kriittisin elämänvaihe. Arviolta vain yksi tuhannesta poikasesta kasvaa sukukypsäksi. Laganasin lahden rannoilla hotellien ja tavernojen valot hämäävät kilpikonnan poikasia ja ne voivat suunnistaa väärään suuntaan. Eksynyt poikanen on helppo saalis petokaloille, -linnuille ja koirille. Rantahiekalle tai autoteille eksyneet poikaset voivat jäädä ihmisten jalkoihin tai murskautua auton ja skoottereiden renkaiden alle. Turistirannoilla pesä voi jäädä aurinkovarjojen peittoon, tai pahimmassa tapauksessa se survotaan varjon jalalla ja munat tuhoutuvat. Jos pesän lähellä liikutaan, maaperän tärinä voi johtaa siihen, että poikaset kuoriutuvat liian aikaisin. Jos poikaset kuoriutuvat päivällä, ne kuolevat nopeasti Auringon lämmittämällä kuumalla hiekalla. Jos poikaset ehtivät mereen asti, ne ovat päivällä helppo saalis petokaloille. Aikuisia merikilpikonnia uhkaavat Välimeren roskat. Esimerkiksi meren muovit muistuttavat meduusoja, joita kilpikonnat syövät. Kun kilpikonna syö muovia, muovi kertyy sen mahaan ja ehkäisee nälän tunteen. Vähitellen kilpikonna kuolee nälkään.

Paikalliset zakintholaiset yrittävät hyödyntää kaikin tavoin valekarettikilpikonnan olemassaolon. Suosituimmilla turistirannoilla myydään kilpikonnasafareita eli veneretkiä kilpikonnien lähelle. Monissa retkissä periaatteena on, että osallistuja saa rahat takaisin, jos kilpikonnaa ei nähdä. Retken ostajalla on mahdollisuus uusia veneretki, kunnes näkee kilpikonnan.

Yhtenä lomapäivänä osallistuin 7-vuotiaan poikani kanssa matkanjärjestäjän meriretkelle. Meriretken kuvauksessa kerrottiin, että retkellä ihaillaan saaren upeita maisemia mereltä ja nähdään turkoosin veden täyttämät Keriluolat sekä uidaan kirkkaassa Joonianmeressä. Näin myös tapahtui. Retkikuvauksessa mainittiin myös, että retkellä ”saatetaan nähdä merikilpikonnia”. Tuo viimeinen lupaus oli valitettavasti hyvin lievä ilmaus sille, miten kilpikonna käytännössä tavattiin…

Kun matkanjärjestäjän vuokraaman veneen tähystäjä näki yksinäisen valekarettikilpikonnan, kuljettaja ohjasi veneen hyvin lähelle sitä. Pian pienemmät ja lasipohjaiset veneet seurasivat meitä ja kilpikonna oli piiritetty usealla veneellä. Lasipohjaiset veneet ajoivat kilpikonnan päältä, jotta turistit näkisivät kilpikonnan paremmin. Ahdistettu kilpikonna nousi pintaan hengittämään yhä useammin – ilmeisesti hätääntyneenä ja hermostuneena. Omissa oloissaan ollessaan ja levätessään kilpikonna nousee pintaan hengittämään noin 20 – 30 minuutin välein. Kilpikonnan ahdistelu jatkui lähes puoli tuntia – mutta aika tuntui huomattavasti pidemmältä. Olimme turhautuneita, ahdistuneita ja vihaisia: olimme retkellä, josta emme päässeet pois ja tilanteessa, joka jätti meille ikävät muistot.

Kansallispuistojen sääntöjen mukaan moottoreiden käyttö kilpikonnien lähellä on kielletty ja kilpikonnaan on pidettävä 10-15 metrin välinen turvaetäisyys eikä sen uintia saa estää. Säännöt näyttivät olavan vain teoriaa: veneiden moottorit olivat käynnissä, veneet piirittivät kilpikonnan ja lasipohjaveneet jopa ajoivat kilpikonnan päältä – jotta turistit näkisivät paremmin. Osa turisteista  hurrasi ja huusi kuljettajaa ajamaan sen päältä uudestaan ja uudestaan.

Paikalliset yrittäjät saattavat mainostaa kilpikonnien tarkkailuretkiä ekologisina ja kestävinä tarkkailuretkinä, mutta tosiasiassa niistä on ekologisuus kaukana. Oman kokemukseni mukaan kyse on ahdistelusta ja häirinnästä. Osallistuessani meriretkeen, en osannut varautua tällaiseen kokemukseen. Jos olisin tiennyt, että  ”saatetaan nähdä merikilpikonnia” tarkoittaa kilpikonnien piiritystä ja ahdistelua, olisin jäänyt retkeltä pois. Ainoa asia, jolla pystyin lievittämään omaatuntoani ja pahaa oloani, oli palaute, jonka lähetin matkanjärjestäjälle kyseisestä meriretkestä…

Ko. matkanjärjestäjän nettisivuilla yritysinfossa kerrotaan, että yritys on mukana erittäin uhanalaisten valekarettikilpikonnien pelastusoperaatiohankkeessa. Suojeluhankkeen kerrotaan kohdistuvan Zakinthoksella pesivien kilpikonnien suojelutoimintaan ja kilpikonnien pelastuskeskuksen rakentamiseen saarelle, Agios Sostisin sataman lähelle. Pelastuskeskuksessa kerrotaan olevan kilpikonnasairaala, tutkimuspiste ja infopiste. SEA LIFEn nettisivuilla kerrotaan, että SEA LIFE koulutti syksyllä 2010 yrityksen oppaista kilpikonnatietoisia. Hmm.

Onneksi myöhemmin näimme valekarettikilpikonnia potkuveneillessämme. Silloin saimme seurata sen upeaa olemusta ja rauhallista uintia riittävän etäisyyden päästä. Parina iltana teimme tähystysretken Kalamakin hiekkarannan törmille, jotta olisimme nähneet rannalle nousevan naaraan. Tämä toive ei täyttynyt mutta aamulla näimme, että puukehikoiden määrä oli lisääntynyt: moni naaras oli päässyt munimaan :). Toivotimme onnea munille, ja lähdimme kotiin useita kokemuksia viisaampana.

Toivon, että jatkossa osaan olla viisaampi, ja valita matkanjärjestäjän ja retket vastuullisemmin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s