Perinnöllisyys

Tehtävä

Kirjoita ryhmässä oma ”oppikirja” aiheesta ihmisen perinnöllisyys ja evoluutio.Voit nimetä kirjan omalla tavallasi: Ihmisen tarina, Miten minusta tuli ihminen tm.

Kopioi alla olevat tekstit oppikirjasi perustaksi. Täydennä ja muokkaa tekstiä omien tavoitteidesi mukaan.

Havainnollista sisältöä kuvien, videoiden ja animaatioiden avulla.

  • Etsi, piirrä ja ota kuvia.
  • Etsi videoita ja animaatioita tai tee omia.
    • Esimerkiksi muovailuvahasta voit rakentaa kromosomeja ym. 🙂 .

Muista noudattaa tekijänoikeuksia.

Perinnöllisyyden perusteita

Solujen tumassa on kromosomit

Soluissa on tuma. Tumassa on kromosomit ja kromosomeissa on geenit eli perintötekijät.

Ihmisen solujen, esimerkiksi lihassolujen ja valkosolujen tumissa on 46 kromosomia. Vain sukusoluissa eli siittiöissä ja munasoluissa on puolet normaalista määrästä eli 23 kromosomia.

Geenit vaikuttavat ominaisuuksiin, esimerkiksi hiusten väriin, pituuteen, älykkyyteen ja joihinkin sairauksiin.

Myös ympäristö, esimerkiksi kasvuympäristö ja elintavat, vaikuttavat ihmisen ominaisuuksiin. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kieli, tavat, asenteet ja paino.

Ihmisellä on 46 kromosomia eli 23 kromosomiparia

Munasolussa ja siittiössä on 23 kromosomia. Hedelmöityshetkellä munasolun ja siittiön kromosomit yhdistyvät ja uuden yksilön solujen kromosomiluku on 46 kromosomia.

Hedelmöityshetkellä määräytyy lapsen perimä eli geenit. Noin puolet lapsen geeneistä on isältä ja noin puolet äidiltä.

Kun hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua, kromosomit kopioituvat. Näin jokaiseen uuteen soluun riittää 46 kromosomia. Kopioituneet kromosomit näkyvät hyvin mikroskoopissa.

Jokaista kromosomia on kaksi kappaletta. Toinen on peräisin isältä ja toinen äidiltä. Nämä kromosomit muodostavat kromosomiparin. Ihmisellä on siten 23 kromosomiparia.

Kromosomipareista 22 paria (eli 44 kromosomia) on tavallisia kromosomeja. Niiden lisäksi on sukupuolikromosomipari. Se on 23. kromosomipari.

Sukupuolikromosomit ovat nimeltään X-kromosomi ja Y-kromosomi. Naisella on kaksi X-kromosomia. Miehellä on yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi.

  • naisen kromosomisto: 44 (tavallista kromosomia) + XX (sukupuolikromosomit)
  • miehen kromosomisto: 44 (tavallista kromosomia) + XY (sukupuolikromosomit)

Sukupuolikromosomit määräävät syntyvän lapsen sukupuolen

Sukusoluissa eli munasoluissa ja siittiöissä on puolet normaalista kromosomimäärästä eli 23 kromosomia. Hedelmöityshetkellä kromosomiluku palautuu normaaliksi eli 46 kromosomiksi.

Miehen kiveksissä syntyy siittiöitä, joissa on 22 tavallista kromosomia sekä X- tai Y-sukupuolikromosomi. Siittiöiden kromosomisto on siten joko 22+X tai 22+Y.

Naisen munasarjoissa syntyy munasoluja, joissa on 22 tavallista kromosomia ja X-sukupuolikromosomi. Munasolujen kromosomisto on siten aina 22 + X.

Jos siittiö, jossa on Y-sukupuolikromosomi hedelmöittää munasolun syntyy poika, jonka kromosomisto on 44+XY.

Jos siittiö, jossa on X-sukupuolikromosomi hedelmöittää munasolun syntyy tyttö, jonka kromosomisto on 44+XX.

Kun naisella kehittyy kaksi munasolua ja molemmat hedelmöittyvät, syntyvät tavalliset kaksoset. Identtiset kaksoset syntyvät, kun yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta kehittynyt varhainen alkio jakautuu kahdeksi osaksi ja nämä kaksi osaa jatkavat kehittymistä kahdeksi identtiseksi yksilöksi.

Geenien DNA:ssa on rakennusohjeet ominaisuuksille

Nykytiedon mukaan ihmisellä on yhteensä noin 20 000 geeniä. Geenit muodostuvat deoksiribonukleiinihaposta eli DNA:sta. Pätkä DNA:ta muodostaa yhden geenin.

DNA sisältää ohjeet periytyville ominaisuuksille, esimerkiksi silmän värille ja pisamille. DNA:ta voi verrata kakkureseptiin: kakkuresepti sisältää ohjeet kakun valmistukseen, DNA sisältää ohjeet yksilön valmistukseen.

Geeneistä on eri muotoja (* nämä lukioon meneville)

Ihmisellä on 23 kromosomiparia eli vastinkromosomiparia. Parin toinen kromosomi on peritty isältä ja toinen äidiltä.

Koska ihmisellä on jokaista kromosomia kaksi kappaletta, ominaisuuksiimme vaikuttaa siten vähintään kaksi samaa geeniä.

Vastinkromosomeissa samaan ominaisuuteen vaikuttavat geenit ovat samoissa paikoissa. Geenejä merkitään kirjaimilla.

Saman geenin eri muodot ovat alleeleja. Toinen geenimuoto voi olla vallitseva (dominoiva) ja toinen peittyvä (resessiivinen). Vallitsevaa geenimuotoa merkitään isolla kirjaimella (esim. P = aiheuttaa pisamia). Peittyvää geenimuotoa merkitään pienellä kirjaimella (esim. p = ei aiheuta pisamia).

Jos molemmissa vastinkromosomeissa on sama geenimuoto (esim. P ja P tai p ja p), yksilö on samaperintäinen (eli homotsygootti). Jos vastinkromosomeissa on eri geenimuoto (esim. P ja p), yksilö on eriperintäinen (eli heterotsygootti). Peittyvä geenimuoto (esim. p = ei pisamia) aiheuttaa yksilössä ominaisuuden vain, jos henkilö on perinyt sen sekä isältä ja äidiltä.

Geeneissä tapahtuu muutoksia eli mutaatioita

Monet asiat, kuten UV-säteily, röntgensäteily ja kemikaalit voivat aiheuttaa muutoksia DNA:ssa eli geeneissä. Kun geeneissä tapahtuu muutos, solun toiminta muuttuu. Geenien muutoksia eli mutaatioita tapahtuu koko ajan.

Osa mutaatioista on haitattomia ja ne eivät vaikuta elintoimintoihimme. Osa mutaatioista on haitallisia. Ne voivat aiheuttaa erilaisia sairauksia, esimerkiksi syöpiä.

Osa mutaatioista on hyödyllisiä. Esimerkiksi ihmisen esi-isissä tapahtunut mutaatio aiheutti sen, että elimistömme sietää maitoa aikuisiälläkin.

Jos mutaatio tapahtuu sukusolujen geeneissä, muutokset voivat periytyä myös jälkeläisille.

Videoita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s