Sienet voidaan jakaa rakenteen perusteella erilaisiin ryhmiin
Suuret sienet (makrosienet) ovat paljain silmin näkyviä. Suurin osa ruokasienistämme kuuluvat tähän ryhmään.
Suuret sienet, niin sanotusti varsinaiset sienet, voidaan jakaa kahteen isoon ryhmään: kotelosieniin ja kantasieniin.
Korvasieni, piispanhiippa ja mörskyt ovat kotelosieniä
Kantasienet voidaan jakaa pienempiin ryhmiin: kääväkkäät ja helttasienet:
- Kääväkkäät: vahverot, orakkaat, lampaankääpä ja mustatorvisieni
- Helttasienet: tatit, rouskut, haperot, kehnäsieni, mustavahakas ja mesisieni
Pienet sienet (mikrosienet) ovat mikroskooppisen pieniä. Yksittäiset pienet sienet näkyvät vain mikroskoopissa:
- hiivat
- homeet
- härmät
- ruosteet
- tuulenpesäsienet
- perunaruttosienet
Jäkälät ovat sieniä
Jäkälät ovat sieniä, jotka elävät yhteiselämää eli symbioosia levien kanssa. Jäkälien leväosakkaat ovat useimmiten yksisoluisia viherleviä.
- Jäkälä = sieni + levä
Sieni muodostaa suurimman osan jäkälän sekovarresta. Sekovarressa ei voida erottaa juuria, vartta eikä lehtiä. Jäkälän sekovarren sisällä ja yleensä yläpinnalla elää leviä. Sekovarsi on leville suojaisa elinympäristö.
- Sieni ottaa maaperästä molemmille osapuolille vettä ja ravinteita.
- Levät yhteyttävät ja valmistavat siten molemmille osapuolille ravintoa, sokeria. Levät luovuttavat osan sokerista sienelle.
Jäkälän sienet ja levät ovat itsenäisiä eliöitä. Siksi ne myös lisääntyvät erikseen. Sienet valmistavat itiöitä sekovarren päällä laakeissa kotelomaljoissa tai sekovarren sisällä kotelopulloissa. Yksisoluiset levät lisääntyvät jakautumalla.
Jäkälän sienen itiön pitää löytää itselleen sopiva leväkumppani, ja se ei ole helppoa. Onneksi monet jäkälät lisääntyvät myös jäkälämuruista. Silloin murussa on valmiina muutamia leväsoluja ja sienirihmastoa.
