Jotenkuten opiskelu tuottaa jotenkuten tuloksia, hyvin opiskelu hyviä tuloksia

Kokeen jälkeen 7. luokan oppilaat arvioivat omaa maantiedon opiskeluaan näiden kysymysten avulla: Miten opiskelet maantietoa?

Tukkimiehenkirjanpito

Tukkimiehenkirjanpidossa eniten vastauksia saaneiden vaihtoehtojen perusteella tyypillinen oppilas  opiskelee maantietoa näin:

Oppilas valmistautuu oppitunneille lukemalla läksykappaleen YHDEN KERRAN ja opiskelemalla sen JOTENKUTEN. Hän opettelee selkokielisen sivun ERITYISEN HYVIN, kuvat ja kartat JOTENKUTEN, tekstin tummennetut sanat ja avainsanat JOTENKUTEN ja otsikot HYVIN. Hän tekee tehtävät HYVIN. Oppilas löytää mielestään kappaleen tehtävien vastaukset kappaleesta HYVIN.

Oppilas varmistaa, että todella osaa läksykappaleen asioita KYSELEMÄLLÄ ITSELTÄÄN KYSYMYKSIÄ ja TEKEMÄLLÄ TEHTÄVIÄ.

Oppilas arvioi, että hänelle sopivia keinoja opiskella läksykappaleen asioita on TEHDÄ TARVITTAVAT TEHTÄVÄT ja KATSOA KIRJASTA, JOS EI MUUTEN OSAA.

Oppitunneilla oppilas korjaa ja täydentää tehtävien vastauksia HYVIN, kun opettajan kanssa tarkistetaan tehtäviä. Hän KYSYY opettajalta, jos ei osaa tai ymmärrä.

Oppilas on JOSKUS myös käyttänyt opettajan verkkosivuja opiskelun apuna.

Oppilas valmistautuu kokeeseen lukemalla kokeeseen USEANA PÄIVÄNÄ. Hän  opiskelee vihkoon kirjoittamansa muistiinpanot JOTENKUTEN, oppikirjan tehtävät JOTENKUTEN, selkokieliset sivut JOTENKUTEN ja Lue lisää – sivut JOTENKUTEN.

Hän keskittyy selkokieliseen sivuun, otsikoihin, kuviin ja karttoihin HYVIN. Oppilas OPISKELEE myös opettajan antamat monisteet.

Oppilas lukee koealueen KAKSI KERTAA. Hän antaa itselleen ARVOSANAN 7+ kokeeseen valmistautumisesta.

Kun opettaja palauttaa kokeen, oppilas on sitä mieltä, että kokeessa kysytyt asiat ON KÄSITELTY oppitunnilla, ja että hän löytää kokeessa kysyttyjen vastaukset oppikirjasta HYVIN.

Omasta mielestään oppilas saavutti tavoitteensa kokeessa JOTENKUTEN. Hän EPÄONNISTUI kokeessa, koska EI OLLUT KESKITTYNYT, EIKÄ OLLUT LUKENUT TARPEEKSI ja KOE OLI VAIKEA. Ja toisaalta hän ONNISTUI kokeessa, koska ASIAT OLI KERTAUSTA ALAKOULUSTA ja TAVOITTEET EIVÄT OLLEET KORKEALLA.

Muita huomioita:

1) Kokeen tulos oli sitä parempi,

  • mitä useammin oppilas oli lukenut lukuläksyn
  • kun oppilaalla oli omia keinoja varmistaa, että on todella oppinut asiat
  • kun oppilas oli opiskellut myös kuvat ja kartat ja tehtävät
  • mitä useammin ja useampana päivänä oppilas oli lukenut koko koealueen eli kirjan ja vihkon muistiinpanot
  • mitä paremman arvosanan oppilas antoi itselleen kokeeseen valmistautumisesta (arvosanat vaihtelivat arvosanasta 4 arvosanaan 9)
  • kun oppilas koki, että asiat olivat tuttuja ja kertausta jo alakoulusta
  • kun oppilas oli kiinnostunut asioista

2) Heikommin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa epäonnistuneet pitivät koetta vaikeana ja paremmin menestyneet tai omasta mielestään kokeessa onnistuneet pitivät koetta ihan sopivana, ”ok” ja kertauksena alakoulusta.

Jälkikokeiden tulokset olivat hyviä:

Varsinaisen kokeen jälkeen oppilaiden tehtävänä oli etsiä kokeen tehtäviin oikeat vastaukset oppikirjasta ja vihkosta. Enemmistö oppilaista suoritui tässä tehtävässä hyvin, osa huippuhyvin. Varsinaisessa kokeessa saattoi menestyä ulkoapänttäämisellä, mutta jälkikokeessa piti osata myös tiedon etsimistä, ymmärtävää lukemista ja tiedon esittämistä. On todella kannustavaa, että jälkikokeet onnistuivat hyvin :).

Im Memoriam – perinteiset ulkoapänttäämiskokeet

 

Kevätlukukauden aikana 8. luokan oppilaat ovat opiskelleet metsien ja soiden biologiaa. Pääosassa ovat olleet ekosysteemien rakenne ja toiminta, talvi Suomen luonnossa ja kasvit tuottajina. Opetus oppitunneilla on ollut ajoittain ehkä turhankin perinteistä, opettajakeskeistä opetusta; opettaja selittää ja oppilaat kuuntelevat.

There is no

Toisaalta opetus on myös ohjannut oppilaita aktiiviseen, oppilaskeskeiseen oppimiseen. Kun oppilaat katsovat opetusvideoita, he tekevät muistiinpanoja (usein nopeita sanalistoja) videoista. Osa oppilaista on alkanut tekemään muistiinpanoja myös opettajan puheesta. Oppilaat ovat saaneet keskeisimpiin aiheisiin liittyviä tehtäviä, joihin he ovat etsineet vastauksen kirjasta tai esimerkiksi täältä OBista. Tehtävät on tarkistettu oppitunneilla, ja oppilaat ovat täydentäneet vastauksiaan. Osa oppituntien tehtävistä on ollut ryhmätehtäviä, esimerkiksi käsitekarttojen rakentamista käsitekorteista pöydälle – käsitekarttahässäköitä (kiitos Maxille kuvaavasta nimestä :)).

Kurssin alussa päätimme että emme pidä suurta perinteistä, niin sanottua ulkoapänttäämiskoetta. Sovimme, että kokeen korvaa vihkon muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittaminen tietokoneella. Työohjeissa ohjattiin muun muassa omien kuvien tai internetin niin sanottujen vapaiden kuvien käyttöön sekä asioiden esittämiseen mahdollisimman selkeästi ja monipuolisesti. Tavoitteena oli, että oppilas tekee työtä pala palalta, vähitellen.  Näin työ voisi valmistua ilman suurempaa stressiä. Työn tekeminen aloitettiin tammikuussa ja huhtikuun ensimmäisellä viikolla oli  palautuspäivä.  Töiden palautuspäivänä oppilaat myös arvioivat itse työtään ja työskentelyään.

90 % oppilaista palautti työn aikataulussa, ja 99 % niistä oli mielestäni onnistuneita. Useimmat työt sisälsivät oppilaiden omia kuvia, ja paljastivat, että keskuudessamme on hurjan hyviä luontokuvaajia.  Osa töistä oli huippuja, joissa yhdistyi tekijän osaaminen, luovuus, tekijänoikeuksien huomioiminen ja moni muu asia täydelliseen lopputulokseen. Oppilaiden töiden onnistuminen ja itsearvioinnit vahvistivat näkemystäni siitä, että perinteisiä ulkoapänttäämiskokeita voisi ja pitäisi vähentää – tai niistä voisi luopua kokonaan.  Lisäksi oppilaiden omien töiden lukeminen on paljon kivempaa, kuin tylsien kokeiden tarkistaminen…

Oman työn (tai ryhmätyön) tekeminen on aktiivista, oppilaskeskeistä opiskelua. Se on mahdollistanut monia asioita, joita perinteinen koe ei mahdollista.

Oppilas on voinut oppia

  • tiedon etsintää; eri lähteiden käyttöä: esimerkiksi oppikirjan ja sen sisällysluettelon ja hakemiston käyttöä
  • tiedon esittämistä ja havainnollistamista; kirjoittamista, piirtämistä, valokuvien käyttöä sekä käsitekarttojen ja taulukoiden tekemistä
  • ymmärtävää lukemista ja oppimista
  • tekstinkäsittelyä tietokonella tai blogin tekemistä
  • tekijänoikeuksia; esimerkiksi CC-kuvien käyttöä
  • pitkäjänteisyyttä, itseohjautuvuutta ja itsekuria
  • aikataulun suunnittelua ja noudattamista
  • oman persoonan ja luovuuden hyödyntämistä

Itsearviointien perusteella monet oppilaat ovat kokeneet työn tekemisen mielekkääksi, ja toivovat ”näitä lisää” ja ”ei kokeita”.

Onneksi ulkoapänttäämiskokeille on olemassa paljon myös muita vaihtoehtoja:

  • lunttaa luvalla, opi oikeasti – kokeet tai aineistokokeet (=kokeet, jossa oppilaalla saa olla lunttilappu eli muistilappu tai esimerkiksi vihko, oppikirja ja muu tarvittava aineisto mukana)
  • pari- ja ryhmäkokeet (=kokeet, joka tehdään parin tai ryhmän kanssa)
  • jälkikokeet (= kokeet, joita täydennetään kokeen palautuspäivänä)
  • kokeet, joiden tehtävät kerrotaan etukäteen
  • sähköiset portfoliot eli näytekansiot esimerkiksi uudessa oppimisympäristössämme Google Drivessä (jee :D, tästä kuulette myöhemmin lisää!)

Tässä on kolme oppilastyötä (ja lisää laitan myöhemmin OBiin tai OBi Faceen, jos saan oppilailta ja kotijoukoilta julkaisuluvat):

Marin Suomen metsät – blogi, Violan Vihreää kuin kasvit – blogi ja Martan ja Nellin Metsät-blogi.