Vaikuttava ja osallistava Instagram

Vesikirppu

Syksyn biologian oppitunneilla on muun muassa tutkittu soluja, vesien mikroskooppisen pieniä eliöitä ja kuvattu eliöitä eliökokoelmiin.

Instagram on osoittautunut loistavaksi – sekä nopeaksi ja helpoksi – sisällön jakamisen paikaksi. Tässä on muutama esimerkki:

picssfromnature ja biogeoilua

Näin voit käyttää Instagramia biologian ja maantiedon oppimisessa:

  • Jaa omalla Instagram-tililläsi oppitunnin ja opiskeltaviin aiheisiin liittyvää sisältöä kuvina ja lyhyinä videoina. Tiivistä kuvien sisältö 140 merkkiin. Käytä yhdessä sovittua #aihetunnistetta, esimerkiksi #kasvinrakenne. Silloin muutkin löytävät tiettyyn aiheeseen, esimerkiksi kasvin rakenteeseen liittyvät kuvasi.
  • Jaa omassa Instagramissasi retki- ja matkakuviasi. Kerro muille mitä #aihetunnistetta käytät, niin voimme seurata retkiäsi ja matkaasi vaikka maantiedon oppitunneilla.
  • Etsi muiden jakamaa materiaalia käyttämällä tiettyjä #aihetunnisteita. Katso esimerkiksi, mitä muut ovat jakaneet aihetunnisteella #puutiainen tai #kevätseuranta. Seuraa muita ja tykkää kuvista.
  • Tee Instagram-tili, johon teet eliökokoelman. Käytä #aihetunnisteina esimerkiksi #eliökokoelma, #selkärangaton, #hämähäkkieläin, #vesihämähäkki ja niin edelleen. Tai paljasta eliöiden salatut elämät napakoissa kuvateksteissä.
  • Tee Instagram-tili, johon teet tutkimuksen lähiympäristöstäsi. Käytä #aihetunnisteina esimerkiksi #lähiympäristöni, #Perniö, #jääkaudenjäljet, #kivilajit ja niin edelleen. Voit myös kirjoittaa kuviin lyhyet kuvatekstit.
  • Tee Instagram-tili, johon keräät biologian ja maantiedon oppituntien sisältöjä päiväkirjamaisesti. Jaa siellä tekemiäsi töitä, tehtäviä, muistiinpanoja, ajatuksia ja ideoita, kysymyksiä ym. Tällainen Instagram-tili toimii hyvin oppimisesi päiväkirjana, portfoliona.
  • Tee Instagram-tili, johon keräät eri oppitunneilla, esimerkiksi biologian, kemian, terveystiedon ja kotitalouden oppitunneilla opiskeltuja asioita jostakin yhdestä aihekokonaisuudesta kuten ravinnosta. Käytä aihekokonaisuuteen sopivia aihetunnisteita esimerkiksi #ravinto. Näin Instagram-profiilisi voi auttaa yhdistämään eri oppiaineissa opittuja asioita kokonaisuuksiksi eli niin sanotun ilmiöoppimisen.

Ja mikä parasta: voit tehdä kaiken edellä olevan yhdessä muiden kanssa, yhteisöllisesti.

Jos keksit lisää keinoja hyödyntää Instagramia biologiassa ja maantiedossa, kokeile rohkeasti :).

Täältä löydät ohjeita ja vinkkejä Instagramin käyttöön yleensä:

Instagramin perusteet, Kuulu!

Oppimisen palapelissä on isoja paloja

Kevätlukukaudella 2014 sovelsin yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää yläkoulun maantietoon, jossain määrin myös 9. luokan biologiaan.

Kevään puolivälissä oppilaat vastasivat nimettömänä kyselyyn, jonka avulla yritin selvittää oppilaiden ajatuksia uudesta tavasta oppia maantietoa ja biologiaa.

Toukokuun viimeisillä viikoilla itsearviointien yhteydessä oppilailla oli myös mahdollisuus antaa palautetta yksilöllisestä oppimisesta. Oppilaiden palautteet ja omat kokemukset johdattelivat minut kehittämiskohteiden äärelle.

Luettuani muun muassa Opettaja – lehden Omia polkuja pilvissä (15-15/2014) – artikkelin sekä Pilvilinnoja ja palomuureja – tulevaisuuden oppimisen ja työnteon tilat – julkaisun (Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, toim. Päivi Häkkinen ja Jarmo Viteli) kokosin alla olevan oppimisen palapelin.

Oppilaan oman oppimisen palapeli (ja samalla opettajan opettamisen palapeli) muodostuu monista paloista. Tässä on esitelty niistä ehkä ne suurimmat. Näiden palojen periaatteiden mukaan aloitetaan syyslukukauden biologian oppimisen palapeli.

1. pala – Sisältö ja tavoitteet

Opettaja esittelee oppilaille opiskeltavan kurssin aihekokonaisuudet, niiden sisällöt ja tavoitteet. Tavoitteet jaetaan oppilaille pilveen, One Driveen. Oppilas pohtii myös mitkä ovat hänen omat tavoitteensa. Tavoitteet ohjaavat oppilaan oppimista ja ovat arvioinnin perusta.

Oppiaineen sisältöjen oppimisen lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii muun muassa oppimisen taitoja ja tiedostamaan omat vahvuutensa.

Esimerkki 7. luokan biologian sisällöistä ja tavoitteista (oppilas täyttää taulukkoa itsearvioinnin yhteydessä oppimisen aikana):

Dia1 Dia2

2. pala – Ohjattu itsearviointi, vertaisarviointi ja arviointikeskustelut

Opettaja kertoo oppilaille oppiaineen arvioinnin perusteet.

Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Näyttöjä ovat mm.

  • aktiivinen toiminta oppitunneilla, osallistuminen
  • vuorovaikutus ryhmässä, yhteisöllinen ryhmätyö
  • kyseleminen ja kyseenalaistaminen
  • oppiaineen sisältöjen hallinta
  • erilaiset kirjalliset ja suulliset näytöt: esseevastaukset, esitykset, kokeet, suulliset ja kirjalliset kyselyt, e-portfolio ym.

Arviointia tehdään koko kurssin ajan ja erityisesti aihekokonaisuuksien jälkeen.

Kurssin aikana oppilaan osaamista arvioivat oppilas itse, muut oppilaat (= vertaisarviointi) ja opettaja.

3. pala – Johdanto, motivointi, vastuuttaminen, osallistaminen ja tuki

Opettaja johdattelee ja pyrkii motivoimaan oppilaat opiskeltavaan aiheeseen. Opettaja ohjaa ja tukee oppilaita yksilöllisesti sekä pyrkii vastuuttamaan ja osallistamaan oppilaita oppimaan.

Opettaja kannustaa oppilaita kokeilemaan erilaisia oppimisen menetelmiä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Erilaisia oppimisen menetelmiä ja esimerkkejä löytyy muun muassa OBista ja Oppiminen voi olla oikein hauskaa – sivuilta (sisältö päivittyy kurssin aikana). Oppilas voi myös ideoida ja luoda itse.

4. pala – Oppimisen menetelmät ja tavat, tehtävät ja valinnanvapaus

Oppilas voi itse valita oppimisen miten oppii, ja jossain määrin myös mitä oppii (opetussuunnitelman puitteissa).

Opettaja esittelee oppilaille muutamia tehtäväideoita, joista oppilaat voivat valita itselleen mieluisimmat. Tehtävät ovat eritasoisia, ja osa tehtävistä on oppikirjojen tehtäviä. Opettaja päivittää tehtäviä OBiin.

Joistakin aihekokonaisuuksista opettaja tekee valmiit oppimispohjat (otsikot, väliotsikot, kysymykset tm.), joihin oppilas voi itse lisätä tietoa (tekstiä, kuvia, videoita ym.) eli tavallaan valmistaa itselleen omaa oppikirjaa. Oppilas voi rakentaa omaa oppikirjaa vihkoon, One Driveen, blogiin, wikiin tm.

Oppiminen voi tapahtua omalla tavalla, omaa vauhtia:

  • yksin pohtien ja penkoen
  • ryhmissä keskustellen, yhteisöllisesti
  • tutkimalla ja tekemällä
  • kyselemällä, auttamalla ja jakamalla
  • jne.

oppiminen-ja-arviointi-pekka-peura-2014-14-638

(Kuva on julkaistu Pekka Peuran luvalla. Lähde: http://www.slideshare.net/peurapekka/oppiminen-ja-arviointi-pekka-peura-2014)

Oppilas voi kerätä kurssin aikana tekemiään tehtäviä esimerkiksi One Driveen omaan kansioonsa. Tehdyistä tehtävistä rakentuu kurssin aikana oppilaan e-portfolio, oman osaamisen kansio.

Tavoitteena on, että pääosa tehtävistä tehdään oppitunneilla. Kotona tutustutaan aiheeseen esimerkiksi lukemalla tai katsomalla video aiheesta (ns. flipped classroom).

5. pala – Oppimisen näytöt

Kurssin aikana oppilas voi näyttää työskentelyään ja osaamistaan joka oppitunti, monella eri tapaa (vertaa arvioinnin perusteet):

  • aktiivinen toiminta oppitunneilla, osallistuminen
  • vuorovaikutus ryhmässä, yhteisöllinen ryhmätyö
  • kyseleminen ja kyseenalaistaminen
  • oppiaineen sisältöjen hallinta
  • erilaiset kirjalliset ja suulliset näytöt: esseevastaukset, esitykset, kokeet, suulliset ja kirjalliset kyselyt, e-portfolio ym.

Isommat näyttötilanteet pidetään, kun oppilas on opiskellut sovitut aiheet tai tietyn aihekokonaisuuden. Kun näyttö on hyväksytty, oppilas voi jatkaa eteenpäin uusiin aiheisiin. Jos näyttö ei ole hyväksytty, oppilas jää oppimaan ”vanhaa” aihetta vielä lisää. Myös oppilas itse voi päättää jatkaa ”vanhan” asian opiskelua, jos hän itse ei ole tyytyväinen näyttöön.

Jos kurssin aikana pidetään perinteisiä kokeita, oppilailla on mahdollisuus saada myös kokeen kysymykset etukäteen.

6. pala – Oppimisen aikataulu

Oppilas suunnittelee yhdessä opettajan kanssa itselleen aikataulun. Tavoitteena on, että oppilas etenee sopivalla vauhdilla – ei kiireellä, eikä liian hitaasti – vaan siten, että saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteet ennen kurssin loppumista.

7. pala – Omat laitteet, omat tiedonlähteet

Oppimisessa käytetään apuna koulun tietokoneita mutta oppilas voi käyttää myös omia laitteitaan (BYOD eli bring your own device). Omien laitteiden käyttö on jopa suositeltavaa.

Oppimisessa tietoa etsitään monista eri lähteistä. Jokaisella oppilaalla on oppikirja, mutta sen ei tarvitse olla pääosassa.

8. pala – ?

Oppimisen palapeliin tulee varmasti lisää paloja, mutta aloitetaan peli siitä huolimatta.

Maanantaina 11.8.2014

Tervetuloa kouluun!

Muokattu 11.8. mm. Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus – Facebook-ryhmässä saatujen kommenttien perusteella. Kiitos niistä :)!

Lisäys 10.9. Oppimisen palapeli interaktiivisena kuvana .

Ope oli #koulu’ssa

Hämeenlinnassa oli 9.-11.4.2014 ITK-konferenssi Pedagogiikka palaa! Osallistuin konferenssiin ensimmäistä kertaa.

(ITK = interaktiivinen tekniikka koulutuksessa)

Ja siellä tosiaan pedagogiikka paloi.

 

Omaan kahden päivän ohjelmaani kuului 16 vähintään 30 minuutin mittaista esitystä ja jokaisessa opin jotain uutta. Lukuisat kokemukset – ja uudet tuttavuudet – lyhyessä ajassa johtivat siihen, että illalla pystyin hyvin samaistumaan @-merkkiin… 

Mutta onneksi on Twitter ja # eli hashtagit eli avainsanat! Monet ITK-konferenssiin osallistujat jakoivat tviiteissään huomioitaan, ajatuksiaan, tulkintojaan ja tunnelmiaan  #itk2014 – avainsanalla.

Ja onneksi Storifyssa näistä 140 merkkiin tiivistetyistä paloista voi rakentaa muistot ja muistiinpanot itselleen – ja muillekin.

Twitter on siis huippu väline tehdä yhteisöllisiä, vuorovaikutteisia, muistiinpanoja ja suunnistaa kohti uutta oppimista ja opettamista 🙂 !

https://twitter.com/Sariauramo/status/45453133691762688