Osaatko, vai luuletko vaan? Opetanko, vai luulenko vaan?

Kasiluokan oppilailla oli läksynä kerrata viime vuodelta – ja o p e t e l l a – eläinten luokittelun periaatteet.

Oppitunnin alussa oppilaat rakensivat pienissä ryhmissä keskustellen pöydille käsitekartan eläinten luokittelusta. Kun pöytäkäsitekartat olivat valmiit, ne tarkistettiin. Opettaja kyseli oppilailta, miten he olivat opetelleen asian. Yleisin vastaus oli ”mä vain luin”.

Hyvä näin, mutta…

Ennen tarkistusta muutamat oppilaista vakuuttivat voimakkaasti:  ”joo – o, mä osaan eläinten luokittelun periaatteet!”. Harmillisesti pöydälle rakennettu käsitekartta kertoi toista tarinaa.

Kertasimme yhdessä eläinten luokittelun periaatteet. Tämän jälkeen oppilaat rakensivat käsitekartan pöydälle uudelleen.

Ja sitten vielä ihan itse, omin päin paperille: mitä jäi mieleen? Osaanko? Muistanko? Lopputunnilla suuri osa oppilaista osasi – tai ainakin muisti – luokittelun periaatteet, pieni osa ei. Osa oppilaista totesi, että ”mä l u u l i n osaavani. Osa oppilaista kertoi tienneensä ettei osaa ”ihan kaikkea” mutta tiesivät osaavansa pääkohdat.

Ja opettaja oli l u u l l u t, että eläinten luokittelu opittiin jo viime vuonna – tai jo alakoulussa…

Luuleminen voi olla oppimisen este

– ja opettamisen este

Se, että l u u l e t osaavasi voi olla este oppimisellesi. Onneksi on monia keinoja, joilla voit varmistaa osaatko oikeasti – vai l u u l e t k o vaan.

Tässä on kaksi kokeilemisen arvoista keinoa:

  • Kun osaat asian, osaat selittää – tai opettaa – sen muille.
  • Kokeile: peitä oppikirjan (tai muun oppimateriaalin) teksti paperilla ja yritä selittää asioita ääneen.
  • Katso vinkkejä BNP:n (Vilman ja Ronjan) videosta Kun sain lukuläksyä:
  • Kun osaat asian, osaat tehdä siitä käsitekartan.

Maankamara

Asioiden ymmärtäminen – oppiminen – vaatii siis usein paljon muutakin kuin ”vain lukemista”.

Oppiminen voi tapahtua jo oppitunnilla

… kun huomaat poistua mahdollisesta still-tilastasi ja painaa playta.

Esimerkiksi näin:

Jos opettajasi on luennoivaa tyyppiä: Poimi vihkoon käsitteitä tai asioita, jotka toistuvat opettajasi puheessa (koska opettajat toistavat usein papukaijamaisesti tärkeitä asioita – tämä voi olla paitsi rasittavaa, myös ihan hyödyllistä :))

  • Täydennä sanalistaa oppikirjan tai muun oppimateriaalin avulla.
  • Jatka kotona asioiden opettelua: rakenna sanalistastasi ajatus- tai käsitekartta. Näin oppitunnilla käsitellyt asiat palautuva mieleen. Jos et jaksa kirjoittaa, yritä selittää sanalistan asioita ääneen. Voit myös tallentaa selityksesi älypuhelimeesi: kun kuuntelet selitystäsi ja vertaat sitä oppikirjan tekstiin ja kuviin, huomaat mitä osaat, mitä et.

Osallistu oppimiseen aktiivisesti: yritä, kokeile, tee virheitä, korjaa, auta, keskustele, kysele. Tee töitä omalla tavallasi ja ota vastuu oppimisestasi. Mieti, miten opit parhaiten ja mikä kiinnostaa – ja toimi!

Kysy lisää oppimisen keinoja opettajaltasi. Sillä niitä riittää :).

Varmista, että opettajasi näkee – ja ymmärtää – oppimisesi ja osaamisesi. Älä siis vain istu ja ”vain lue” still-tilassa…

Ja mikä tärkeintä…

Älä anna opettajasi vain l u u l l a, että hän opettaa.

Tai l u u l l a, että oppilaat oppivat ja osaavat – ilman apua ja harjoittelemista.

Ope antoi vain lukuläksyn!

Asioita voi oppia – monilla eri tavoilla.

Tässä jutussa kerron k a k s i  varmaa ja ehkä myös nopeinta tapaa oppia paremmin – ja samalla muuttaa ympärillä oleva maailma kiinnostavammaksi.

Oletko valmis?

Tässä ne ovat:

Keskity ja lue

Keskity oppimiseen.

Kun on aika oppia, unohda hetkeksi päivän kuumimmat Facebook- päivitykset tai tulevan viikonlopun suunnitelmat.

Keksity oppimiseen. Kuuntele. Osallistu. Tee parhaasi. Yritä ymmärtää. Ihmettele. Kysy.

Kun keskityt,

  • opit asioita jo oppitunnilla.
  • asioiden oppimiseen kuluu kotona vähemmän aikaa.
  • vapaa-aikaa jää enemmän omiin, kivoihin juttuihin. (En silti tarkoita, etteikö oppiminenkin olisi kivaa…)
  • oppimistulokset paranevat – aivan varmasti.
  • uusien asioiden oppiminen helpottaa uusien asioiden oppimista.
  • maailma muuttuu kiinnostavammaksi ja värikkäämmäksi.

Lue lukuläksy hyvin.

Oppiminen tapahtuu usein lukemisen kautta.

Lukemisen – ja siten oppimisen esteenä voi olla virheellisiä tulkintoja:

  • Tänään ei tullut läksyjä. Ope antoi v a i n lukuläksyn.
  • Mulla on v a a n lukuläksy. Siihen ei mene kauan aikaa. Mä tuun pian….
  • Mä ymmärsin jo oppitunnilla, kun ope selitti. Ei mun tarvi enää lukee.

Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, nyt on aika luopua kohtalokkaista harhaluuloista ja muuttaa toimintatapoja ;).

Lue niin, että ymmärrät:

Silmäile kappale.

  • Lue otsikot ja tiivistelmät. Katso kuvat, taulukot ja kartat.

Lue ajatuksella.

  • Opettele tekstin tummennetut avainsanat.
  • Selvitä epäselvät asiat. Älä vain hyppää niiden yli.
  • Katso myös kuvat ja kuvatekstit.
  • Katso aiheeseen liittyvät videot OBista.

Jäsentele.

  • Voit jäsennellä asioita monella eri tavalla: kirjoita sanalistoja, tee käsitekarttoja tai ajatuskarttoja ym.

Varmista, että osaat – etkä vain luule osaavasi.

  • Peitä teksti paperilla, jätä otsikot näkyviin ja selitä pehmolelullesi tai koirallesi asioita.
  • Tai tallenna selityksesi videolle – esimerkiksi älypuhelimellasi. Katso ja kuuntele video ja seuraa samalla oppikirjan tekstiä. Osasitko?
  • Kun osaat selittää asian, olet todennäköisesti oppinut asian.

Oppiminen – lukemalla – on siis mahdollista. Ja vaivan arvoista.

Kokeile heti tänään. Voit löytää itsestäsi pienen lukutoukan 😉 .

Lisäyksiä ja tutkimustuloksia: